Blogi

Biosimilaarit apteekissa

10.04.2019 | 15:15

Teksti : RIIKKA HYNYNEN

LÄÄKKEIDEN RINNAKKAISVALMISTEET ovat apteekeissa jo peruskauraa, ja kaikki farmaseutit osaavat selittää asiakkaalle alkuperäisen ja rinnakkaisvalmisteen mahdolliset erot. Markkinoille on kuitenkin nyt tulossa paljon biosimilaareja eli biologisten lääkkeiden kopioita. Miten on tietämyksen laita niistä?

Farmaseuttien ei ole juuri tarvinnut vaivata päätänsä asialla, vaikka Suomessa on kaupan jo ainakin 17 biosimilaaria. Apteekissa ei voi vaihtaa biologisia lääkkeitä halvempiin biosimilaareihin. Vaihdon hoitaa lääkäri, jonka tulisi määrätä lääke kauppanimellä, ei vaikuttavalla aineella.

Maailmalla puhutaan paljon apteekkien lääkevaihdon laajentamisesta myös biosimilaareihin. Olisivatko farmaseutit valmiita siihen?

Viime syksynä biosimilaarit aiheuttivat apteekeissa päänvaivaa, ainakin minulle. Yhdestä insuliinista tuli markkinoille halvempi biosimilaari, jolloin alkuperäisvalmiste menetti Kela-korvattavuutensa. Apteekeissa kyllä tiedotettiin, tai ainakin oli tarkoitus tiedottaa, asiakkaita hyvissä ajoin, jotta tämän insuliinivalmisteen käyttäjät ehtisivät uusia reseptinsä ajoissa.

ITSELLENI SATTUI kolme tapausta, jossa kaikki ei mennyt ihan putkeen. Yhdelle asiakkaalle lääkäri oli kirjoittanut uudelle reseptille biosimilaaria, mutta ei ollut selittänyt asiakkaalle mitään. Asiakas oli hermostunut ja huolissaan siitä, toimiiko uusi valmiste entisen lailla.

Onneksi osasin vastata asiakkaalle, että uusi lääke vastaa edellistä, ainoastaan valmistaja on eri. Tosin sylinteriampulleja käytettäessä tulisi hankkia myös uusi annostelukynä.

Näitä tilanteita olisi helpottanut, jos olisin voinut vaihtaa lääkkeen edullisempaan.

Toisessa tapauksessa lääkäri oli kirjoittanut reseptin vaikuttavan aineen nimellä. Lääkäri oli toiminut väärin, koska biologiset lääkkeet tulisi määrätä valmisteen tuotenimellä. Koska asiakas oli tietoinen, että hänen insuliininsa oli tarkoitus vaihtaa uuteen, uskalsin proviisorin luvalla toimittaa hänelle uutta Kela-korvattavaa insuliinia.

Kolmannessa tapauksessa lääkäri oli kirjoittanut reseptille alkuperäisvalmistetta, vaikka se ei ollut enää Kela-korvattava. Koska oli viikonloppu, en voinut soittaa lääkärille ja jouduin passittamaan asiakkaan hommaamaan itse uuden reseptin. Onneksi hänellä oli vielä insuliinia jäljellä.

NÄITÄ TILANTEITA olisi helpottanut, jos olisin voinut apteekissa vaihtaa lääkkeen edullisempaan ja Kela-korvattuun valmisteeseen.Toki tilanteet olisi vältetty, jos lääkäri olisi toiminut kaikkien reseptitaiteen sääntöjen mukaan. Ne kuitenkin osoittavat, että nykyään myös farmaseutilta vaaditaan tietoa biologisista lääkkeistä ja biosimilaareista.

Biologisia lääkkeitä määrätään kiihtyvää vauhtia, ja lääkemenojen pienentämiseksi biosimilaareja suositaan terveydenhuollossa. Vaikka biologisten lääkkeiden lääkevaihto ei tulisikaan ihan heti apteekkeihin, tarvitaan farmaseuteille lisää koulutusta biologisista lääkkeistä, jotta niistäkin osattaisiin antaa asiantuntevaa neuvontaa ja asiakkaat voisivat käyttää biologisia lääkkeitään turvallisin mielin.

Kirjoittaja työskentelee farmaseuttina Farmanian asiakasapteekeissa pääkaupunkiseudulla ja konsulttina lääkeyrityksessä.