Ympäristövaikutus huomioon lääkevalinnoissa

EU:ssa rakenteilla oma tietopankki

Terhi Lehtisen mukaan kaikessa lääkehoidossa on tärkeää toimia rationaalisen lääkehoidon periaatteiden mukaisesti. Siitä hyötyy yksilöiden ja yhteiskunnan lisäksi myös ympäristö.

– Lääkkeitä tulee määrätä tarpeeseen, ottaa ohjeen mukaan ja palauttaa käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin. Pitkäaikaiset lääkitykset olisi hyvä aloittaa pienellä pakkauksella, jotta vältytään turhalta lääkejätteeltä, jos lääke osoittautuu sopimattomaksi, hän kertaa.

Fimeassa on huomattu, että terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaisten kiinnostus lääkkeiden ympäristövaikutuksia kohtaan on lisääntynyt, mutta tietoa ei ole helposti saatavilla.

– On valitettavaa, että lääkkeiden ympäristöriskeistä on todella hankala löytää tietoa julkisista lähteistä. Ehkä Lääketietokeskuksen luokitus vastaa tähän. Tietokanta vaikuttaa selkeältä ja helppokäyttöiseltä, Lehtinen arvioi.

Lääkkeiden ympäristövaikutuksista kertyy jatkuvasti lisää tietoa, sillä nykyään kaikkien uusien vaikuttavien aineiden myyntilupahakemuksissa tulee olla mukana valmistekohtainen ympäristöriskien arviointi. 

Viranomaiset käyvät tiedot läpi ennen kuin lääkkeelle myönnetään myyntilupa. Lehtinen kertoo, että viranomaiset eivät kuitenkaan vertaa keskenään eri valmisteiden ympäristöriskejä tai hiilijalannälkiä.

Lääkkeisiin liittyvät ympäristönäkökulmat on huomioitu myös EU:n tasolla, jossa on käynnistetty valtavan tietoaineiston kerääminen. 

– Toivon, että saamme jossain vaiheessa EU:n kattavan tietopankin vaikuttavien aineiden ympäristöriskeistä. Meneillään on jo muun muassa tätä koskeva

EU-rahoitteinen PREMIER-projekti. Tietopankin valmistumiseen menee kuitenkin vielä vuosia, koska työtä on valtavasti, Lehtinen sanoo.

Tietopankin laajuutta kuvaa se, että Euroopassa on myynnissä yli 3 000 vaikuttavaa ainetta tai niiden yhdistelmää. Niistä suurin osa on kauan sitten markkinoille tulleita valmisteita, joilta ei ole myyntilupaa myönnettäessä vaadittu ympäristöarviointia eli niistä olisi tehtävä uusia tutkimuksia.

Projektissa ovat mukana Euroopan lääkevirasto, lääketeollisuus ja akateemisia tahoja.

Mallia Ruotsista ja Norjasta 

Lääketietokeskus on käyttänyt ympäristöluokittelun pohjana ruotsalaisia FASS-tietokantaa, jonka käytöstä Ruotsissa on 15 vuoden kokemus. Mallia on otettu myös Norjan Felleskatalogenista, joka hyödyntää Ruotsin tietokantoja. 

Ympäristöluokituksen rakentamisessa on hyödynnetty lisäksi sidosryhmäyhteistyötä esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen kanssa.

Alkuvaiheessa ympäristöluokituksesta julkaistiin versio vain terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Sitä voi lukea Pharmaca Fennica Premium -verkkopalvelusta, joka on saatavana esimerkiksi Apotin kautta. Se on käytössä myös joissain apteekeissa.

– Lääketietokeskus käy keskusteluja apteekkijärjestelmätoimittajien ja muiden terveydenhuollon tietolähteiden, kuten Terveysportin kanssa, että ympäristötiedot saataisiin integroitua osaksi muita lääketietoja, Elli Leppä kertoo. 

Lääketietokeskus toivoo terveydenhuollon ammattilaisilta palautetta ja käyttökokemuksia, joiden perusteella se alkaa tehdä selkeää ja helppokäyttöistä versiota kuluttajille. 

Apteekkariliitto suhtautuu myönteisesti

Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen on tyytyväinen siihen, että Suomeen on saatu lääkkeiden ympäristöluokitus.

– On erinomaista, että ympäristövaikutuksista kertyvää tietoa voidaan ympäristöluokituksen myötä pian hyödyntää apteekeissa. Asiakkaat haluavat hoidollisten perusteluiden lisäksi tehdä myös vastuullisia valintoja lääkkeitä ostaessaan.

Kyllönen toivoo, että tulevaisuudessa pystyttäisiin huomioimaan lääkkeen koko hiilijalanjälki valmistusprosesseista aina pakkausmateriaalivalintoihin asti.

Lääketietokeskus pyrkii toteuttamaan tämän toiveen, sillä tavoitteena on, että luokituksessa pystytään myöhemmin huomioimaan hiilijalanjälki, joka kattaa lääkkeen koko elinkaaren eli esimerkiksi lääkkeen tuottamiseen ja kuljettamiseen liittyvät ympäristövaikutukset.