Peik Carpelan sanoo itse olevansa metallihenkinen, ja se saa näkyä apteekissakin. Kuvat: Pekka Rautiainen

Artikkeli

Vähän metallia apteekkiin – ja Hämeenlinnaan

20.04.2021 | 12:55

Teksti : Hanna Hyvärinen

Apteekkari Peik Carpelan sai apteekin synnyinsijoiltaan Hämeenlinnasta. Rokahtavasta apteekkarista on tullut hämäläisten keskuudessa pienoinen nähtävyys.

Apteekkari Peik Carpelan ei varsinaisesti tähdännyt apteekkariksi synnyinkaupunkiinsa Hämeenlinnaan. Pikemminkin ideana oli hakea apteekkeja viime vuosien kotiseudun, Tampereen, lähettyviltä. Hämeenlinna kuitenkin mahtui toimintasäteelle, ja noin vuoden hakemisen jälkeen Carpelanille myönnettiin ensimmäinen oma apteekki kaupungin keskustasta, kivenheiton päästä Hämeenlinnan torilta.

– Olin menossa kuvaamaan musiikkielokuvaa, kun soitto tuli. Olihan se shokki ja varmasti yksi elämän säväyttävimpiä hetkiä.

Takana oli jo parikymmentä vuotta apteekkiuraa eri apteekeissa niin Tampereella kuin Pohjois-Suomessakin. Carpelanin mukaan yrittäjyys sähköisti omaa tekemistä ihan uudella tavalla.

– Se tuo virtaa, kun tekee asioita itselleen. Motivaatio on erilainen kuin palkkatyössä. On enemmän vastuuta, eikä ole vaaraa jämähtää tai leipääntyä.

Yrittäjäksi ryhtyminen keskellä pandemiaa on tuonut omat haasteensa. Asiakkaita käy normaalia vähemmän, ja se tuntuu.

– Töitä saa tehdä tosissaan. Usein kuulee puhuttavan, että apteekki on apteekkarille jonkinlainen kultakaivos, mutta kyllä tässä on realismi tullut silmille. Etenkin pienissä apteekeissa joudutaan nyt tekemään koviakin ratkaisuja, että pärjätään.

Suunta löytyi opintojen myötä

Nuorena Carpelan suunnitteli lääkärin uraa. Lääketiede ja luonnontieteet kiinnostivat jo koulussa, mutta kun opintojen aika tuli, nuori mies päätti kuitenkin hakea farmasian opintoihin. Niihin oli lääkistä helpompi päästä, ja alaahan voisi vaihtaa sitten myöhemmin.

Muutaman vuoden kuluttua hän kuitenkin huomasi olevansa viittä vaille valmis farmaseutti. Opiskelukaverit suuntasivat työelämään, mutta Carpelan ei kokenut olevansa vielä valmis. Hän päätti jatkaa opintoja.

Siitä eteenpäin suunta oli selvä: ensin proviisoriksi ja sitten joskus apteekkariksi.

– Tässä työssä yhdistyvät lääketiede, kaupallinen tekeminen ja asiakkaiden kanssa toimiminen. Olen kyllä joskus miettinyt, että olisin varmasti ollut hyvä esimerkiksi lastenlääkärinä.

Kun heittäytyy rohkeasti, voi syntyä jotakin

Apteekkityön vastapainoksi Carpelania kiehtovat taide, kirjallisuus ja elokuva-ala. Hänet on nähty televisiossa Suuressa seikkailussa, mikä puolestaan johti kirjallisiin seikkailuihin. Kirjailija Helena Waris bongasi Carpelanin televisiosta ja otti yhteyttä.

Yhteisten keskustelujen ja satojen sähköpostien lopputuloksena Carpelan päätyi kirjailijan muusaksi. Yhteistyöstä syntyi palkittu Pohjankontu-fantasiatrilogia. Carpelan on kirjojen Troi-hahmon esikuva.

– Vaikka kyseessä on fantasia, paljon siitä on myös totta. Etenkin trilogian kolmas osa on minulle läheinen.

Carpelanin mukaan taideprojektit tuovat kaivattua vastapainoa jämptille ja pikkutarkalle päivätyölle. Projekteista tulee myös tunne, että on jättänyt jälkensä maailmaan.

– Kun heittäytyy rohkeasti, on auki ja rehellinen, siitä voi syntyä jotakin.

Carpelanin mukaan apteekkarin työssä yhdistyvät kiinnostavasti lääketiede, kaupallinen tekeminen ja asiakkaiden kanssa toimiminen.

Hiukan samalla mentaliteetilla Carpelan suhtautuu apteekkarintyöhönsä. Rokahtava proviisori haluaa olla uuden ajan apteekkari, jonka apteekissa ei turhia jäykistellä.

– Vaikka täällä ollaan tekemisissä ennen muuta sairauksien kanssa, silti ei pitäisi olla liian vakavamielinen. Emme ole hajuvesikauppa, jonne tullaan fiilistelemään, mutta silti tunnelma voi olla valoisa. Musiikkikin saa soida.

– Olen itse metallihenkinen, ja sitä ilmettä aion tuoda myös apteekkiini. Suomalaisethan ovat metallikansaa, joten miksei se voisi näkyä apteekissakin. Vähän metallia mummoille.

Carpelanin tyyli onkin jo pantu Hämeenlinnassa merkille.

– Taidan olla jonkinlainen nähtävyys.

Uudelle apteekkarille on jo käyty kaupittelemassa muun muassa leivonnaisia.

Itse kaupunki on Carpelanin mukaan muuttunut vuosikymmenten saatossa hämmästyttävän vähän.

– Täällä asuu ihmisiä, jotka ovat aina asuneet täällä. Heillä on omat juttunsa ja tietyt persoonansa, ja kaikki tietävät toisensa. He ovat ottaneet paikkansa, muualta tulleet ovat vain käymässä. On suorastaan hämmentävää, että isojen kaupunkien – Helsingin ja Tampereen – välissä on tällainen alue, joka on jotenkin jäänyt kiinni vanhaan kulttuuriinsa. Täällä näkyy, että kaupunki on peräisin keskiajalta ja että se on hitaiden hämäläisten alkukoti.

Hämeenlinnan 3. Keskusapteekki

Perustettu vuonna 1949.
Henkilökuntaan kuuluvat proviisori, 5 farmaseuttia ja 2 lääketeknikkoa.
Avoinna arkisin kello 8.30–18, lauantaisin 9–16.
Lähimmät kilpailijat ovat Tori-Apteekki, Tavastilan kauppakeskuksen apteekki sekä kauppakeskus Goodmanissa toimiva Kaurialan apteekki.

Apteekkarina Hämeenlinnassa

Apteekki tekee yhteistyö terveydenhuollon kanssa annosjakelussa. Lisäksi yhteistyötä tehdään A-klinikkasäätiön kanssa.
Lähin terveysasema on noin 500 metrin päässä sijaitseva Viipurintien terveysasema.
Apteekin asiakaskunta koostuu enimmäkseen keski-iän ylittäneistä kaupunkilaisista.