Rokotetuotanto on keskittynyt korkean tulotason maihin. Kuva: iStock
Artikkeli

Ratkaisisiko patenteista luopuminen globaalin rokoteongelman?

02.12.2021 | 12:49

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö sekä muutamat valtiot ovat vaatineet patenttisuojasta poikkeamista koronarokotteiden tuotannon kasvattamiseksi. Lääketeollisuus ei kuitenkaan pidä patentteja ongelmana vaan tuotannon takeena.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö kampanjoi nyt näkyvästi tehdäkseen koronarokotteista patenttivapaita. Järjestö vaati patenteista joustamista jo viime keväänä, jotta rokotteita saataisiin maailmanlaajuiseen levitykseen ja etenkin köyhimpiin maihin nykyistä nopeammalla tahdilla.

Järjestön mukaan lähes 90 prosenttia tähänastisista koronarokotteista on annettu korkean tai ylemmän keskitulotason maille. Samaan aikaan matalan tulotason maat ovat järjestön mukaan jääneet lähes kokonaan ilman.

Tämä näkyy myös tilastoissa. Joulukuun ensimmäisen päivään mennessä Suomessa 72 prosenttia koko väestöstä oli saanut kaksi rokoteannosta. Etelä-Afrikassa kahdesti rokotettuja oli 24 prosenttia, Kongossa 0,1.

Myös valtiot ovat vaatineet poikkeuksia rokotteiden patenttisuojaan. Ensimmäisten joukossa valtioista aktivoituivat Intia ja Etelä-Afrikka, ja viimeisimpänä joukkoon liittyi Norja.

Uutta pontta vaatimuksille on antanut uusin omikron-virusmuunnos, jota pidetään aiempia muunnoksia huomattavasti tartuttavampana.

Epätasa-arvoinen tilanne

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toiminnanjohtaja Linda Konate korostaa, että yhteiskunnat ympäri maailmaa ovat tehneet pandemian vuoksi lukuisia merkittäviä poikkeusratkaisuja, joten samaa pitäisi voida vaatia myös lääkeyrityksiltä. Yhteiskunnat ovat myös tukeneet rokotekehitystä julkisella rahalla.

– Jo rahoitusvaiheessa olisi pitänyt vaatia toisenlaisia ehtoja rokotteiden tuotannolle ja jakelulle. Ehtoja olisi pitänyt laatia muun muassa hinnoittelulle ja sen läpinäkyvyydelle. Tilanne oli kuitenkin uusi.

Nyt tilanne on Konaten mukaan se, että tarve rokotteille on valtava, mutta valmistajia on vain kourallinen. Ja koska valmistajat sijaitsevat varakkaissa länsimaissa, näillä mailla on myös ensisijainen pääsy rokotteisiin.

– Sen sijaan esimerkiksi Afrikan maissa ollaan täysin riippuvaisia tuonnista ja lahjoituksista.

Tilannetta on yritetty taklata muun muassa WHO:n vetämällä COVAX-ohjelmalla, jonka kautta rokotteita pyritään saamaan myös matalan tulotason maihin. Ohjelma on kuitenkin kaukana tavoitteestaan.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä ohjelman kautta oli tarkoitus jakaa 2 miljardia rokoteannosta, mutta kun vuotta on jäljellä enää yksi kuukausi, annoksia on saatu maailmalle vain 500 miljoonaa.

– Ja ohjelman tavoitteena oli alun perinkin rokottaa vain se 20 prosenttia väestöstä, joka meillä on suunnilleen riskiryhmien osuus. Kysymys kuuluu, miten rokotetaan loput 80 prosenttia, Konate huomauttaa.

Voisiko teknologiaa jakaa?

Lääkärit Ilman Rajoja kertoo tunnistaneensa Afrikassa ainakin seitsemän valmistajaa, joilla olisi tuotannolliset ja laadulliset valmiudet valmistaa koronarokotteita. Patentit kuitenkin estävät tämän.

Lääkeyhtiöt ovat vedonneet patenteista kiinni pitämisessä siihen, että patentit turvaavat rokotteiden nopean kehittämisen.

– Me olemme tästä eri mieltä. Koronarokotteiden kehittämisessä merkittävää oli kansainvälinen tieteellinen yhteistyö ja tiedon jakaminen, julkinen rahoitus sekä valtioiden ennakkohankinnat, joiden vuoksi lääkeyhtiöiden riski jäi pieneksi.

Jos ja kun patenttisuojasta ei haluta luopua, toisena vaihtoehtona olisi jakaa mRNA-teknologia.

– MRNA-teknologialla on iso potentiaali. MRNA-rokotteet ovat nopeita ja helppoja valmistaa, ja niitä on myös helppo muokata. Teknologian kapasiteetin rajoittaminen ei ole hyväksi kenellekään, myöskään tulevia tarpeita ja tilanteita ajatellen, Konate sanoo.

Lääkeyritykset eivät kuitenkaan ole olleet halukkaita myöskään teknologian jakamiseen.

Kustannukset kuormittavat köyhimpiä

Konaten mukaan niin kauan kuin rokotteiden valmistusta rajoitetaan, ongelmana on paitsi niiden epätasa-arvoinen saatavuus, myös hinta. Rokottamisen kustannusvaikutukset eri maiden terveydenhuollossa vaihtelevat suuresti.

– Rikkaissa maissa rokotuskustannusten on laskettu nostavan terveysmenoja noin 0,8 prosentilla, kun taas matalan tulotason maissa kustannusten nousu voi olla 50 prosenttia, Konate sanoo.

Tästä syystä Lääkärit Ilman Rajoja peräänkuuluttaa rokotteiden tuotantokustannusten ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

– Hinta on ratkaiseva tekijä avustusjärjestöille ja matalan tulotason maille. Nyt joudumme luottamaan lääketeollisuuden sanaan kustannuksista ja niiden vaikutuksista hintaan.

Konate perää lääketeollisuudelta myös vaihtoehtoisia ratkaisuja rokotetuotannon lisäämiseksi.

– Meillä on globaali hätätilanne. Jos vastustaa ehdotettuja ratkaisuja, pitäisi tuoda pöytään oma ehdotus. 

Ensi kesäksi 24 miljardia rokoteannosta

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti sanoo, että lääketeollisuus on sitoutunut vastaamaan globaaliin tarpeeseen niin nopeasti kuin mahdollista. Lauslahden mukaan kuluvan vuoden aikana rokotetuotannossa päästään 12,5 miljardiin annokseen ja ensi vuoden kesäkuuhun mennessä 24 miljardiin annokseen.

Tämä tarkoittaa, että maailman noin 7,7 miljardin ihmisen väestö saataisiin ensi kesään mennessä rokotettua kolmeen kertaan.

Patenteista luopuminen ei Lauslahden mukaan ole ratkaisu, sillä patenttisuoja on lääkeyrityksille merkittävä kannustin lähteä erilaisiin, usein epävarmoihin tuotekehitysprojekteihin.

– Esimerkiksi koronarokoteaihioita oli 300, ja vain muutama on päässyt markkinoille. Tämä on alalle tyypillistä. Monille tuotekehityskustannuksille ei koskaan saada tuottoja. Jotta yritykset uskaltavat lähteä tuotekehityshankkeisiin, niillä täytyy olla tieto, että järjestelmä säilyy vakaana.

Tämä tuotekehittelyn epävarmuus on Lauslahden mukaan myös syy siihen, miksi tuotanto- ja tutkimuskustannuksia sekä hinnoittelua ei ole avattu.

– Asia ei ole mustavalkoinen. Jotkut pääsevät kattamaan kustannukset, mutta iso osa hankkeista jää matkalle. Moni siis kantaa tutkimuskustannukset ilman tuottomahdollisuutta.

Lääketeollisuuden mukaan ensi kesäksi saadaan tuotettua 24 miljardia rokoteannosta. Se riittäisi koko maailman väestön rokottamiseen kolmeen kertaan.

Teknologiaa on jo jaettu

Tuottojen ja investointien lisäksi kyse on Lauslahden mukaan myös osaamisesta.

– Kyseessä on vaativa teknologia, joka vaatii huipputaso osaamista. Eikä vain tuotekehityksessä, vaan koko tuotantolaitoksessa, aina siivouksesta lähtien.

Mitä tulee mRNA-teknologian jakamiseen, tätä on Lauslahden mukaan jo tehty.

– Rokotevalmistajamme ovat tehneet jo yli 300 yhteistyösopimusta ja näistä 69 prosenttia sisältää teknologiasiirtoja. Poikkeuksellista yhteistyötä on tehty myös kilpailijoiden kesken.

Rokotetuotanto vaikuttaa globaaliin lääkehuoltoon

Lauslahden mukaan patenteista kiinni pitämistä puoltaa myös se, että patentinhaltijoilla on resurssit reagoida esimerkiksi virusmuunnoksiin.

– Koronavirus on vauhdikas ja muuntautumiskykyinen. Kun omikronmuunnos havaittiin, rokotevalmistajat tarttuivat heti toimeen ja ryhtyivät tutkimaan, miten nykyiset rokotteet toimivat sitä vastaan ja millaista päivitystä ehkä tarvitaan. Siihen tarvitaan huippuosaamista, ja huippuosaajia ei voida lisätä yhtäkkiä. Jos patentit avattaisiin, ja rokotevalmistajaksi tulisi jokin yritys B, joka saisi reseptiikan mutta, jolla ei olisi omaa tutkimushenkilöstöä, kuka silloin tekisin tutkimustyön, Lauslahti kysyy.

Valmistuksen ja tutkimustyön lisäksi patentinhaltijat kykenevät Lauslahden mukaan hallitsemaan globaaleja raaka-ainevirtoja, jotka suuren kysynnän keskellä ovat niukat. Yhdessä rokotteessa on yli 280 komponenttia.

– Tämä vaikuttaa koko globaaliin lääkehuoltoon ja sen toimivuuteen.

Pandemian aikana on nähty esimerkkejä siitä, että niukkuuden hetkellä solidaarisuus unohtuu.

– Esimerkiksi Intian, joka on aktiivisesti vaatinut patenttioikeuksien heikentämistä, piti alun perin valmistaa ja viedä AstraZenecan tuotetta kehittyviin maihin. Kun maan oma epidemiatilanne heikkeni, he asettivat tuotteille vientikiellon. Tämä on ymmärrettävää, mutta jos rokotteiden saanti halutaan turvata globaalisti, on keskeistä, että raaka-aineet ja tuotteet kulkevat vapaasti yli rajojen.

Lauslahti nostaa onnistuneeksi esimerkiksi EU:n

– Puolet EU:ssa tuotetuista rokotteista on viety EU:n ulkopuolelle. Komissio toimittaa rokotteita muun muassa Länsi-Balkanille ja Afrikan maihin.

Rokotteiden viennin vauhdittamiseksi Lauslahti laittaisi lisää pökköä COVAX-ohjelmaan.

– Sitä pitäisi nyt pontevasti viedä eteenpäin.

Uusia tuotantolaitoksia tulossa

Täysin kiiltävä EU:n kruunukaan ei ole, sillä myös Euroopassa on pandemian aikana nähty oman edun ajamista globaalin edun edelle. Tuonnista riippuvat maat ovat siis vähintäänkin haavoittuvassa asemassa.

Lauslahden mukaan tähän on tulossa helpotusta, sillä nykyiset patentinhaltijat ovat pystyttämässä uusia tuotantolaitoksia Etelä-Afrikkaan ja Brasiliaan. Niiden on tarkoitus tuottaa rokotteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan tarpeisiin.

Lauslahden mukaan esimerkiksi Afrikan alhainen rokotuskattavuus ei kuitenkaan selity pelkästään rokotteiden rajallisella saatavuudella.

– Esimeriksi Etelä-Afrikan alhainen rokotuskattavuus johtuu rokote-epäileväisistä. Tuotannon lisäksi pitäisikin miettiä sitä, miten saada rokotemyönteisyyttä lisättyä.