Hämeenlinnassa sijaitseva Kalvolan apteekki on Taipale-Kovalaisen ensimmäinen oma apteekki. Ensimmäisen vuoden hän sai työskennellä normaalioloissa, sen jälkeen aika on mennyt tiiviisti koronan kanssa. kuvat: Pekka Rautiainen
Artikkeli

Pieni apteekki, hyvä apteekki

07.07.2021 | 09:03

Teksti : Erja Elo

Krista Taipale-Kovalainen viihtyy mainiosti pienen Kalvolan apteekin apteekkarina. Sydämelliset asiakkaat ja hyvä elämä maalla hevostalleineen ovat syitä, joiden vuoksi hän ei kiirehdi isompaan apteekkiin.

Krista Taipale-Kovalainen, 44, kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa maalaisapteekkarina. Työpaikka on lähellä kotia, työkaverit ihania, apteekin ilmapiiri välitön, mikään toinen apteekki ei hengitä niskaan ja vuokrataso on minimi. Asiakaskuntakin on mitä parhain.

– Asiakkaat pistäytyvät usein kertomassa kuulumisia. Heillä ei ole koskaan kiire ja kaikki ovat ystävällisiä. 

Asiakkaat ovat todella kiitollisia siitä, että 3 500 asukkaan kylässä on edelleen oma apteekki.

– Saan usein kommentteja, että älä vaan siirrä apteekkia Hämeenlinnan keskustaan. Kylän ainoa Otto-automaatti siirrettiin moottoritien varteen. Se oli kova paikka iäkkäille, koska täällä ei ole pankkiakaan.

Apteekkarille on tuotu monet kerrat itsetehtyä kakkua ja pullaa, kerran jopa kalapullia. Ystävänpäivänä hän sai näyttävän kukkakimpun Hämeen Sanomien toimittajan kautta, koska paikalliset asukkaat halusivat kiittää erittäin hyvästä palvelusta. 

Taipale-Kovalainen kuljetti viime keväänä ja kesänä lääkkeitä asiakkaille, koska yli 70-vuotiaita oli kehotettu pysymään kotona. Hän ajeli autollaan pitkin Kalvolan sivuteitä useita tunteja viikossa, eikä perinyt kotiinkuljetuksista maksua.

– En halunnut stressata ketään lisäkustannuksilla, koska koronapandemia ja karanteeni tuntuivat ihmisistä muutenkin kurjilta. Ajattelin, että voin lähteä talkoisiin mukaan tällä tavalla.
 

Melkein ammattiratsastaja

Apteekkariperheessä kasvanut Krista Taipale-Kovalainen ei nuorena ollut yhtään kiinnostunut apteekkialasta.

Alle kouluikäisenä hän vietti aikaa Helsingin Kaisaniemen apteekissa kaksoissiskonsa kanssa. Vauhtikaksikko ei pysynyt paikoillaan, joten apteekkari-isä laittoi farmasian oppilaana olleen nuoren miehen paimentamaan heitä.

– Enimmäkseen juoksentelimme ympäriinsä. Joskus saimme liimata etikettejä, mutta ne menivät väärin ja oppilas joutui korjaamaan jälkiämme. Hänen koko oppilasaikansa taisi mennä meidän vahtimiseemme. 

Kun siskokset olivat kymmenvuotiaita, isä sai apteekkiluvan Riihimäeltä. Tytöt kieltäytyivät muuttamasta pois Kauniaisista, jos eivät saisi ponia. Sellainen luvattiin ja hankittiin samalla reissulla, kun muuttokuorma eteni Riihimäelle.

Hevosten hoidosta ja kilparatsastuksesta tuli Kristalle niin rakas harrastus, että lukion jälkeen hän lähti Saksaan opiskelemaan ammattiratsastajaksi, kilpailemaan ja kouluttamaan hevosia.

– Ala osoittautui vaativaksi ja kilpailu oli niin kovaa, että tulin 1,5 vuoden jälkeen nöyränä kotiin, hän kertoo.

Vanhempien suureksi iloksi hän aloitti farmasian opinnot Helsingin yliopistossa. Apteekkityö ei tuossakaan vaiheessa tuntunut kiinnostavalta vaihtoehdolta, koska hän oli työskennellyt nuoruuden kesät puolipakolla apteekissa.

Hyppy ison apteekin proviisoriksi 

Proviisoriksi valmistuttuaan hän meni töihin lääketeollisuuteen. Viiden vuoden kuluttua isä ylipuhui hänet apteekkiinsa esimiestehtäviin. Riihimäen 2. apteekki toimitti siihen aikaan yli 200 000 reseptiä vuodessa ja oli Suomen kymmenen suurimman apteekin joukossa.

– Olin vasta 29-vuotiaana johtava proviisori ja saappaat olivat suuret. Vaikka olin pyörinyt apteekissa pikkutytöstä asti, proviisorina olin todella kovassa koulussa. Olin Riihimäellä esimiehenä reilut 10 vuotta, noina vuosina tuli tehtyä suurimmat onnistumiset ja virheet.

Taipale-Kovalainen innostui ensimmäistä kertaa kunnolla apteekkityöstä ja alkoi haaveilla oman apteekin hakemisesta. Työn ohessa hän aloitti tohtoriopinnot Itä-Suomen yliopistossa farmasian teknologiasta. Tutkimustyö jäi kesken, kun hänelle myönnettiin apteekkilupa Kalvolan apteekkiin.

– Apteekin saaminen oli iso yllätys. Ensimmäinen ajatukseni oli, miten saan väitöskirjan tehtyä loppuun. Nyt se on vihdoinkin kasassa.

Taipale-Kovalaisen väitöskirja käsittelee jatkuvatoimista lääkkeenvalmistusta. Väitöstilaisuus pidettiin kesäkuussa. 

Heinänkorsi hiuksissa apteekkiin

Taipale-Kovalainen asuu miehensä ja 11- ja 12-vuotiaiden lastensa kanssa Janakkalassa, puolen tunnin ajomatkan päässä apteekista.

Perheellä on pieni maatila ja hevostalli, jossa on kolme omaa hevosta, lasten ponit ja vaihtuva määrä muiden hevosia. Taipale-Kovalainen nauttii hevosten kasvattamisesta ja ratsastaa edelleen, tavoitteena on päästä vielä SM-kisoihin.

– Kaikki vapaa-aika menee hevosten parissa! Olen aina pitänyt huolen siitä, että minulla on farmasian lisäksi muutakin, josta saan merkityksen elämään.

Lapsia on naurattanut, kun äiti on ollut lähdössä tallitöiden jälkeen apteekkiin heinänkorsia hiuksissaan.

– Asiakkaat varmaan vain tykkäisivät, jos menisin sen näköisenä! Töissä on tärkeää saada olla sellainen kuin on, ei tarvitse esittää roolia.

Taipale-Kovalainen aikoo jäädä Kalvolan pieneen apteekkiin ainakin toistaiseksi. Vaakakupissa painavat hektinen perhearki ja epävarma koronatilanne.

– Moni on kysynyt, aionko hakea isompaa apteekkia nyt, kun väittelen. En todellakaan! Minun on helppo ja hyvä olla täällä. Miksi haluaisin vaihtaa muualle? 

Ainoa hiertävä asia Kalvolassa on annosjakelu. Taipale-Kovalainen haluaisi huolehtia alueen lääkehuollosta kokonaisuutena, mutta apteekkia vastapäätä sijaitsevan palvelutalon annosjakelu on ollut edellisen apteekkarin ajoista toisella apteekilla, eikä kaupunki näe tarvetta uuteen kilpailutukseen.

– Tämä ei harmita taloudellisesti, koska kyse on muutamien kymmenien asukkaiden lääkkeistä ja annosjakelun hinnat on poljettu alas. Minulle tärkeää olisi hoitaa alueen lääkehuolto kokonaisvaltaisesti. 
Tärkeintä apteekkarina olemisessa hänelle on aito kiinnostus ja halu auttaa ihmisiä voimaan hyvin.

KALVOLAN APTEEKKI

  • Perustettu vuonna 1948
  • Sijainnut vanhassa ostoskeskuksessa 1980-luvulta lähtien.
  • Henkilökuntaan kuuluu apteekkarin lisäksi kaksi farmaseuttia.
  • Avoinna ma ja pe kello 9–18, ti – ke klo 9–17 ja la klo 9–13.
  • Lähin apteekki on Hattulan apteekki 15 km päässä. Hämeenlinnan keskustaan on matkaa 25 km.

APTEEKKARINA KALVOLASSA

  • Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa mm. ikäihmisten lääkehoidoissa.  
  • Lähin terveysasema sijaitsee Kalvolan keskustassa. 
  • Apteekin asiakaskunta koostuu enimmäkseen iäkkäistä.