Pandemia paljasti apteekkien potentiaalin

Pandemia heikentänyt lääkkeiden saatavuutta

Pandemia on koetellut myös lääkkeiden saatavuutta ennennäkemättömällä tavalla. PGEU:n mukaan apteekit ovat tehneet parhaansa vähentääkseen potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille tästä aiheutuvia ongelmia.

Jokaisessa apteekissa henkilökunta käyttää PGEU:n mukaan keskimäärin yli 6 tuntia viikossa saatavuusongelmien hoitamiseen, jotta potilaat saisivat tarvitsemansa lääkkeet. 

Apteekit vaihtavat puuttuvia lääkkeitä rinnakkaisvalmisteisiin, tuovat lääkkeitä toisista maista, hankkivat alkuperäistä lääkettä vaihtoehtoisista lähteistä, valmistavat lääkkeitä itse, toimittavat samasta valmisteesta eri vahvuutta annostus huomioiden tai etsivät terapeuttisesti korvaavan lääkkeen.

Apteekit ovat kehittäneet omaa toimintaansa, jotta asiakkaat saisivat lääkkeensä helpommin poikkeusoloissa. Ne ovat laajentaneet digitaalisia palvelujaan nopeasti ja alkaneet palvella asiakkaita uusilla tavoilla.

Etäasioinnista ja kotiinkuljetusten yleistymisestä ovat hyötyneet etenkin monet haavoittuvassa asemassa olevat potilaat, jotka eivät ole pystyneet pandemian aikana asioimaan fyysisesti apteekissa.

Lääkeasioiden uudistus kesken

Fimean kehittämissuunnittelija Leena Reinikainen uskoo, että PGEU:n nostamat huomiot apteekkien kasvaneesta roolista Euroopassa pitävät paikkansa myös Suomessa: apteekit ovat antaneet tärkeää terveysneuvontaa, kun muu terveydenhuolto on pandemian aikana ollut tukossa.

Suomessa on käynnissä lääkeasioiden uudistus, jossa lääkehuollon kokonaisuutta uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön tiekartan mukaisesti. 

Apteekkitoimintaa uudistavassa Apteekkijaoksessa on Fimean lisäksi edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Apteekkijaoksen työ on vielä alkuvaiheessa, joten Reinikaisen mielestä nyt on liian aikaista arvioida, miten apteekkien toimenkuvaa voitaisiin Suomessa kehittää.

– Minulla tai Fimealla ei ole esittää yksityiskohtaista kantaa apteekkien toimenkuvan kehittämiseen, koska uudistustyötä tehdään yhdessä ja yhteinen näkemys julkaistaan vasta myöhemmin.

Työ jakautuu usealle hallituskaudelle ja tällä hallituskaudella selvitetään apteekkialan kehittämistarpeita.

– Varsinaiseen apteekkijärjestelmän kehittämiseen päästään vasta seuraavalla hallituskaudella, Reinikainen sanoo.

Apteekkirokotuksia monessa maassa

Apteekkariliitto on puhunut apteekkirokotusten puolesta jo pitkään. Liitto ehdotti viime vuosikymmenellä, että lisäkoulutetut farmaseutit ja proviisorit voisivat antaa apteekeissa kausi-influenssarokotuksia. 

Farmaseuttinen henkilökunta on antanut influenssarokotteita useiden vuosien ajan esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Portugalissa, Yhdysvalloissa sekä joissakin Kanadan provinsseissa, Australian osavaltioissa ja Sveitsin piirikunnissa. 

Kansainvälisen kokemuksen perusteella rokotuskattavuus on noussut, kun apteekkirokotukset on otettu käyttöön.

Suomessa apteekkirokotuksia on tehty jonkin verran: influenssa- ja matkailijarokotuksia on saanut apteekkien terveyspisteissä työskenteleviltä sairaanhoitajilta. Koronarokotuksia on saanut Söderkullan apteekin terveyspisteestä sekä tammikuusta lähtien myös Rauman Keskus-Apteekin terveyspisteestä.

Koronapandemian alettua Apteekkariliitto toisti ehdotuksensa: apteekkien farmaseutit ja proviisorit voitaisiin kouluttaa rokottamaan covid-19-tautia vastaan. Apteekkien maankattava verkosto ja pitkät aukioloajat toisivat liiton mielestä merkittävän lisän Suomen rokotuskapasiteettiin.

Liiton viime vuonna tekemän kyselyn mukaan jopa 440 apteekkia olisi ollut valmis avaamaan koronarokotuspisteen tämän vuoden alussa.

Muutokset vaativat aikaa 

Leena Reinikaisen mielestä apteekkien mahdollisuutta osallistua rokotuksiin ja rokotuskattavuuden parantamiseen olisi hyvä selvittää kansainvälisten kokemusten pohjalta.

– Voitaisiin tarkastella, olisiko tällainen toimintamalli hyödynnettävissä Suomessa ja millaisin edellytyksin se voitaisiin ottaa käyttöön. Tällaista selvitystä ei tietääkseni ole tehty tai en ole ainakaan sellaiseen törmännyt, hän sanoo.

Reinikainen on samaa mieltä Apteekkariliiton kanssa siitä, että apteekkien osallistuminen lisäisi rokotuspisteiden määrää ja helpottaisi rokotusten saavutettavuutta. 

– Tällainen muutos vie kuitenkin aikaa, sillä se vaatii muutoksia lainsäädäntöön, ohjausta, valvontaa ja farmasian ammattilaisten kouluttamista. Sinänsä korona-aikaan asioita on tapahtunut rivakastikin, mutta tällainen muutos pitäisi valmistella huolella, jotta potilas- ja lääkitysturvallisuus voidaan varmistaa. 

Poimitaan rusinat pullasta

Kansainvälisissä apteekkien toimintamalleissa voisi Leena Reinikaisen mielestä olla monia muitakin palveluita, joita olisi hyvä tarkastella lähemmin.

– Pitäisi tunnistaa erilaisia konsepteja ja toimintamalleja, joista voisimme poimia niin sanotusti rusinat pullasta ja soveltaa niitä Suomeen.

Suomessa väestö on tyytyväinen apteekkien nykyiseen toimintaan, mutta samalla ollaan valmiita käyttämään mahdollisia uusia ja digitaalisia palveluja lääkkeiden hankinnassa ja neuvonnassa. Viime keväänä julkaistussa Kelan, Fimean, Helsingin yliopiston ja THL:n raportissa todettiin lääkkeiden käyttäjien toivovan lisää digitaalisia ja terveydenhuollon palveluja apteekkeihin.

Saman tutkimuksen mukaan vastaajat käyttäisivät nykyistä laajemmin terveydenhuollon palveluita apteekeissa, jos niitä olisi tarjolla. Kansalaisia kiinnostavat esimerkiksi pitkäaikaisen lääkehoidon jatkuvuuteen liittyvät palvelut, lääkemääräysten uudistamiseen liittyvät palvelut sekä pienten vaivojen hoito ja apteekin terveyspisteiden palvelut.

Lähde: Community Pharmacists Supporting Healthcare Systems: Lesson Learned from the COVID-19 Crisis, PGEU 2021

Apteekkien uudet tehtävät

Monessa Euroopan maassa farmasian ammattilaiset ovat pandemian alettua saaneet oikeuden:

• Tehdä enemmän lääkehoidon arviointeja.
• Antaa influenssa- ja koronarokotuksia.
• Uudistaa pitkäaikaissairauksien reseptejä.
• Luovuttaa lääkkeitä, joita sai aiemmin vain sairaaloiden kautta.
• Kuljettaa päivittäin lääkkeitä kotiinkuljetuksella.
• Tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja lääkkeiden saatavuusongelmien vuoksi.

Portugali: Apteekeille annettiin oikeus jakaa tiettyjä sairaalalääkkeitä, jotta lääkkeiden saatavuus paranisi. Asiakkaat ovat olleet tutkitusti tyytyväisiä, koska apteekeissa on paremmat aukioloajat, lyhyempi odotusaika, parempi yksityisyydensuoja ja mahdollisuus keskustella farmasian ammattilaisten kanssa. Tutkimuksen mukaan yli 90 % toivoisi käytännön jatkuvan myös pandemian jälkeen.

Saksa: Lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi Saksassa apteekeille on annettu oikeus antaa asiakkaalle lääkkeestä toista vahvuutta tai eri pakkauskokoa. Lääkärin kanssa keskustelun jälkeen apteekki on voinut myös korvata potilaalle määrätyn valmisteen vastaavalla valmisteella. Apteekeille on maksettu pandemian aikana palkkio lääkkeiden kotiinkuljetuksesta.

Skotlanti: Apteekeista on tullut ensilinjan pisteitä tavallisten sairauksien hoidossa. Näihin kuuluvat esimerkiksi kurkkukipu, korvakipu, huuliherpes sekä virtsatietulehdukset. Farmasian ammattilaiset antavat neuvoja tai ohjaavat potilaat tarvittaessa muualle terveydenhoitoon. Apteekit ovat saaneet lisärahoitusta, jotta ne pärjäisivät pandemiatilanteen aiheuttamien kasvavien paineiden kanssa. 

Irlanti: Farmasian ammattilaisten oikeutta antaa influenssarokotuksia laajennettiin pandemian aikana. Influenssarokotteita on annettu maan apteekeista jo kymmenen vuoden ajan. Lokakuussa 2020 lakia muutettiin niin, että farmasian ammattilaiset voivat tarjota influenssarokotuksia muuallakin kuin apteekissa: esimerkiksi potilaan kotona, hänen autossaan, drive in -palveluna, hoitokodeissa, työpaikoilla, kirkoissa, urheilukeskuksissa tai kouluissa.

Kreikka: Farmasian ammattilaisten rokotusoikeutta laajennettiin. Yli 8 000 farmasian ammattilaista osallistui täydennyskoulutukseen koronarokotuksista. Apteekit ovat olleet mukana kampanjassa, jossa kansalaisia kehotetaan ottamaan koronarokotteet. Kansalaiset voivat varata rokotusaikoja apteekkien kautta, jos he eivät pysty siihen itse internetissä. Apteekit saavat toiminnasta palkkion.

Lähde: PGEU Annual Report 2020