Paljon vartija – Veli-Mikko Niemi luotsaa ministeriötä, joka työstää useita apteekkialan kohtalonkysymyksiä

Maaseudun palvelevat apteekit ovat tulleet tutuiksi

Veli-Mikko Niemi aloitti STM:n kansliapäällikkönä elokuun puolivälissä. Hän on työskennellyt ministeriössä jo vuodesta 2014, ja aiemmin hän on toiminut muun muassa maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtajana sekä asiantuntijatehtävissä eri ministeriöissä ja Euroopan komissiossa.

Harvempi tietää, että kauan ennen näitä pestejä hän ehti hankkia työkokemusta myös Apteekkari-lehden taittajana.

– Olin lukiossa, ja lehden päätoimittaja oli tuolloin Harry Lind. Silloinen tyttöystäväni oli Lindin sukulainen ja siten pääsimme taittamaan muutaman numeron pientä korvausta vastaan. Olen siis ollut lehden harrastaja yli 40 vuotta, Niemi kehaisee.

Lukion jälkeen hän valmistui eläinlääketieteen lisensiaatiksi, mutta sitten tuli Euroopan unioni ja vei virkamiesuralle ja EU-direktiivien ihmeelliseen maailmaan.

– Ennen Suomen EU-jäsenyyttä ministeriöihin haalittiin nuoria virkamiehiä toimeenpanemaan EU-lainsäädäntöä. Tulin siinä aallossa vuonna 1994 toimeenpanemaan Euroopan elintarvikehygieniadirektiiviä. Siitä tuli sytyke, ja totesin olevani alueella, jossa pystyn käyttämään omaa koulutustaustaani ja jossa olen samaan aikaan isojen päätösten äärellä.

Ennen virkamiesuraansa Niemi ehti työskennellä kymmenen vuotta eläinlääkärin vastaanotolla.

– Voin sanoa, että maaseudun palvelevat apteekit ovat tulleet tutuiksi.

Harakka tervatulla katolla

Nyt Niemen luotsaama ministeriö työstää useita pienten maaseutuapteekkien kohtalonkysymyksiä. Kuluneena syksynä tapetilla on ollut muun muassa lääkehuollon kustannustehokkuuden parantaminen eli suomeksi lääkesäästöt, joilla on tarkoitus rahoittaa tulevaa hoitajamitoitusta.

Parin tiukan lausuntokierroksen jälkeen eduskuntaan päätyi hallituksen esitys, jossa reseptilääkkeiden lääketaksaa leikataan hiukan alle 40 miljoonalla eurolla. Leikkausta kompensoidaan apteekkiveron kevennyksillä, joten lopullinen leikkaussumma on noin 20 miljoonaa euroa.

Apteekkariliiton mukaan leikkaukset osuvat kipeimmin juuri pieniin apteekkeihin, jotka eivät hyödy verokevennyksistä. Apteekkialaa onkin askarruttanut, miksi juuri apteekit valittiin maksumiehiksi hoitajamitoituksen rahoittamiseksi.

– Sitä varmaan historiantutkijat aikanaan selvittävät, miksi kävi niin kuin kävi. Mutta juurisyynä näkisin nyt Suomessakin virinneen keskustelun valtiontalouden ohjaamisesta ja kehysmenettelystä, Niemi sanoo.

Niemen mukaan kehysmenettely aiheuttaa sen, että kustannusten lisääminen – olivat ne kuinka välttämättömiä tahansa – on todella vaikeaa. Kun yhtäälle täytyy antaa, toisaalta on pakko ottaa. Jokaisella ministeriöllä on oma rahapussinsa, jonka suuruus määritellään kehyksessä. Tästä omasta pussista sitten siirrellään rahaa tarvittaviin paikkoihin.

Niemen mukaan lääkeala joutui alun perin maksajaksi, sillä ajateltiin, että sieltä tarvittava raha olisi otettavissa tällä hallituskaudella vähiten kivuliaasti. Alan sisällä säästöt sitten piti jakaa jollain tavalla toimijoiden kesken.

– Tässä on vähän ollut tällaista harakka tervatulla katolla -ilmiötä. Yhtäällä on lääketeollisuus, toisaalla lääkejakelu eli apteekit. Kysymys oli, miten säästöjä painotetaan.

Investointeja kustannusten sijaan 

Apteekeilta leikattavan osuuden lisäksi säästöjä päädyttiin hakemaan muun muassa edullisimpien biologisten lääkkeiden määräämisen tehostamisesta sekä inhaloitavien lääkevalmisteiden hyväksymisestä lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin.

Niemi toivoisi, että jatkossa rahoitukselle olisi myös toisenlaisia vaihtoehtoja.

– Pitäisi olla olemassa jokin kevyempi menettely silloin, kun jokin uusi kustannus nähdään välttämättömäksi. Olemme vahvasti ajaneet hyvinvointitalouden agendaa, jossa välttämättömiä lisäkustannuksia ei tarkasteltaisi neljän vuoden kehysraamissa, vaan ne voitaisiin nähdä ennemmin pitkäaikaisina investointeina.

Hoitajamitoituksen lisäksi tällainen investointikohde voisi Niemen mukaan olla esimerkiksi farmasian alan koulutuspaikkojen lisääminen, jolle on huutava tarve.

– Se maksaisi itsensä takaisin 5–10 vuodessa sillä, että farmasian alan palvelut on varmennettu ja lääketurvallisuus on parantunut. Tämä ei kuitenkaan onnistu nykyjärjestelmässä.

Hallituksen kello käy

Lääkesäästöjen valmistelussa lääkealaa ovat hiertäneet paitsi säästöjen mittakaava, joka tosin matkan varrella pieneni, myös valmistelun aikataulut.

Hallituksen ensimmäinen esitysluonnos saapui lausuntokierrokselle juuri juhannuksen alla ja vesitti monen kesälomat. Toinen, korjattu esitysluonnos ilmaantui lausunnolle lokakuun ensimmäisen perjantain iltana, ja aikaa lausunnoille oli seuraavaan maanantai-iltaan. Etenkin jälkimmäinen aikataulu sai osakseen runsaasti kritiikkiä ja muistutuksia hyvän hallintotavan edellyttämästä kuuden viikon lausuntoajasta.

Myös Niemi sanoo, ettei moinen menettely ole toivottavaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että nyt eletään hallituskauden viimeisiä kuukausia, ja alkusyksyn budjettineuvottelut olivat kauden viimeiset, joten kello käy.
Ja koska esityksen tiimoilta oli jo kesällä järjestetty yksi lausuntokierros, jälkimmäinen kierros olisi voinut myös olla pelkkä kuulemistilaisuus.

– Nyt järjestettiin eräänlainen kirjallinen kuulemistilaisuus, Niemi muotoilee.

Varautumisaste "aika hyvä"

Työssään STM:n kansliapäällikkönä Niemen vastuulla on myös ministeriön hallinonalan yleinen turvallisuus ja varautuminen. Apteekkikentällä lääkesäästöt on osaltaan nähty uhkana maankattavalle apteekkiverkostolle ja siten myös huoltovarmuudelle.

Samaan aikaan ensin koronapandemia ja sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat paljastaneet haavoittuvuudet lääkkeiden globaalissa toimitusketjussa. Niemen mukaan viime aikojen kriisit ovat toimineet ”herätysliikkeinä”. Jo pari vuotta sitten STM uudelleenelvytti poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunnan, joka koostuu ministeriön, keskeisten virastojen sekä sairaanhoitopiirien – jatkossa hyvinvointialueiden – edustajista.

– Jos saa sanoa, niin siinä teimme fiksusti. Neuvottelukunnassa on oma jaoksensa lääkeasioille, ja se lähti viime talvena kartoittamaan sitä, mikä on terveydenhuollossa tarvittava kriittinen massa lääkkeiden saatavuutta. Kartoituksen pohjalta lähdimme sitten tekemään asioita, joista en voi kovin yksityiskohtaisesti kertoa.

Näillä salaisilla toimenpiteillä pyritään Niemen mukaan varmistamaan, että Suomen lääkehuoltovarmuus on riittävän korkealla tasolla esimerkiksi siinä tapauksessa, jos merikuljetuksiin tulisi merkittäviä häiriöitä.

– Sanoisin, että varautumisaste on aika hyvä. Toki, mikä sitten on se eteen tuleva tositilanne, sitähän me emme ennalta tiedä.

Korona vaikuttaa edelleen

Koronapandemia koetteli jo sosiaali- ja terveysministeriön kriisivalmiutta, sillä STM joutui kantamaan päävastuun muun muassa epäsuosituista kokoontumisrajoituksista ja muista koronatoimista. Jos ministeriössä kuluneena syksynä tehtiin lääkesäästöjen kanssa pitkää päivää, niin pandemian keskellä sitä vasta tehtiinkin. Esimerkiksi kesälomille päästiin kunnolla vasta viime kesänä.

Niemen mukaan ministeriössä ollaan edelleen huolissaan koronatilanteesta, ja pöytälaatikossa on valmiina toimenpiteitä erilaisiin skenaarioihin.

– Virus ei ole minnekään hävinnyt, ja sen kustannukset yhteiskunnalle ovat isot.

Myös terveydenhuolto on edelleen kuormittunut, ja hoitojonot ovat venähtäneet tolkuttomiksi.

– Yhtään ylimääräistä koronapotilasta terveydenhuollon vuodepaikoille ei nyt haluta.

Niemen mukaan myös merkittävä osa kuluneena vuonna keskustelua herättäneestä hoitajakriisistä on koronan aikaansaannosta. Hoitajat ovat sairastaneet koronainfektioita, ja tartuntojen ehkäisemiseksi töistä on pitänyt jäädä pois matalalla kynnyksellä. Sairauspoissaoloja on ollut vanhaan normaaliin nähden hurjan paljon. Seurauksena on ollut koko palvelujärjestelmän sakkaaminen.

Tämä on näkynyt apteekeissakin muun muassa siten, että neuvontaa on tarvittu ja annettu vielä tavallistakin enemmän.

Apteekkien kannattaa tuoda omaa osaamistaan esille juuri nyt

Vuodenvaihteen jälkeen vetovastuu terveydenhuollon palvelujärjestelmästä siirtyy kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Tämä muutos on juuri nyt STM:n ylivoimaisesti suurin hanke. Ministeriön tavoitteena on, että siirtymä tapahtuisi mahdollisimman kitkattomasti.

– Olemme nyt jatkuvasti kontaktissa hyvinvointialueisiin. Siellä on vielä paljon käytännön kysymyksiä, mutta usko on vankka siihen, että toinen päivä tammikuuta palvelut käynnistyvät asianmukaisesti.

Pientä rahinaa rattaissa varmasti on alkuun, mutta mitään katastrofia ei Niemen mukaan pitäisi olla odotettavissa. Sen sijaan iso kysymys on se, miten sitä potentiaalia, joka uusiin palvelualueisiin liittyy, päästään hyödyntämään mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman isolla volyymilla.

Tähän Niemi liittää myös apteekit.

– Minkä roolin apteekit saavat osana terveydenhuoltoa? Tässä vaiheessa on tärkeää, että apteekeilla on alueillaan hyvät ja aktiiviset kontaktit hyvinvointialuevalmisteluun.

Niemi sanoo olevansa tietoinen esimerkiksi annosjakelun kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista, mutta hänen mukaansa niihinkin voi vielä vaikuttaa, kun sopimukset siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.

– Apteekkien kannattaa tuoda omaa osaamistaan esille juuri nyt, kun ollaan murroskohdassa.

Veli-Mikko Niemi

• Syntynyt 1961 Helsingissä.
• Koulutukseltaan eläinlääketieteen lisensiaatti.
• Aloitti viisivuotisen virkakautensa STM:n kansliapäällikkönä 15. elokuuta 2022, kun edeltäjä Kirsi Varhila siirtyi Satakunnan hyvinvointialueen johtajaksi.
• Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Kansliapäällikkö on ministeriön korkein virkamies.
• Aiemmin Niemi toimi STM:ssä yhteisöt ja toimintakyky -osaston osastopäällikkönä. Sitä ennen hän on työskennellyt ylijohtajana ja kansainvälisten asioiden yksikön päällikkönä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston osastopäällikkönä.
• Niemi on toiminut myös maa- ja metsätalousministeriössä elintarviketurvallisuusjohtajana ja apulaisosastopäällikkönä sekä ministeriöiden ja Euroopan komission asiantuntijatehtävissä.
• Pitää harrastuksenaan yllä vanhaa maalaistaloa Turun seudulla. Lisäksi taskuista löytyy kaksi kausikorttia. Toisella pääsee Radion sinfoniaorkesterin konsertteihin, toisella HJK:n peleihin.