Järjestötoiminta imaisi Laura Simikin mukaansa jo nuorena. Silloin asioita tuli joskus esitettyä hyvinkin räväkästi. Sittemmin tyyli on Simikin omien sanojen mukaan muuttunut diplomaattisemmaksi. Kuvat: Eeva Anundi
Artikkeli

Muutoksentekijä matkaa pohjoistuulen mukana

31.03.2021 | 08:24

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

Sailabin toimitusjohtaja Laura Simik on järjestökentän Maija Poppanen, joka kutsutaan hätiin, kun toiminnan suuntaa täytyy tarkistaa.

Jos on viettänyt varhaisimmat vuotensa Otaniemen teekkarikylässä ja nuoruutensa Pieksämäen maalaiskunnassa Etelä-Savossa, ei voi odottaa, että ihminen kasvaisi täysin suoraksi.

– Huumorintaju vioittui jo varhain, nauraa terveysteknologian-alan vaikuttamisjärjestö Sailabin toimitusjohtaja Laura Simik.

Teekkari- ja savolaisen huumorin yhdistelmä saattaa joskus laittaa kanssaihmisten ymmärryksen koetukselle. Ja kun siihen vielä lisätään Simikille luonteenomainen rohkeus ja määrätietoisuus, koossa ovat ainekset, jotka voivat johtaa monien mielestä varsin kuumottaviin tilanteisiin.

Kuten vaikkapa silloin, kun Simik 23-vuotiaana seisoi ensimmäisen työpaikkansa STTK:n hallituksen edessä ja totesi muiden muassa tuolloin alle nelikymppiselle Jaana Laitinen-Pesolalle, että ”laittakaas kaikki silmät kiinni, koska kukaan teistä ei voi muistaa, millaista on olla nuori”.

– Nuoret kaipasivat siihen aikaan äänikanavaa. Siitä tuli rohkeus sanoa asioita, kun siihen oli tilaisuus. Sittemmin tyyli on kyllä muuttunut diplomaattisemmaksi, Simik nauraa.

Laura Simik sanoo olevansa parhaimmillaan, kun toiminnalle täytyy etsiä uutta suuntaa.

Siivous- ja putkimiestöitä

Nuori Simik karisti Pieksämäen pölyt heti, kun suinkin mahdollista ja palasi pääkaupunkiseudulle opiskelemaan sosiaalialaa. Alan töitä hän ei ole kuitenkaan tehnyt päivääkään, sillä jo opiskeluaikana järjestötoiminta imaisi mukaansa. Opiskelijajärjestöjen ja tutor-toiminnan kautta Simik päätyi toimihenkilöjärjestö STTK:hon. Siellä hän muun muassa perusti STTK-Opiskelijat -yhdistyksen.

Sen jälkeen koko tähänastinen työura on koostunut ennen muuta järjestöjen ja yhdistysten perustamisesta ja kehittämisestä.

– Siivous- ja putkimiestöistä, Simik itse kiteyttää.

Hänet kutsutaan töihin yleensä silloin, kun toimintaa täytyy jotenkin tarkistaa tai kurssia muuttaa. Simik pitääkin vahvuutenaan nimenomaan muutosjohtamista.

– Olen parhaimmillani toiminnan suunnan hakemisessa. Se viehättää suunnattomasti. Keskeistä ja hauskinta siinä on löytää yhteistyöalueita eri tahojen kanssa ja lähteä yhdessä viemään asioita eteenpäin.

Usein jotain täytyy myös lakkauttaa, ja se voi toisinaan olla kivuliasta. Osin siksi työ on myös kuluttavaa. Simikin mukaan sitä kutenkin jaksaa, sillä työn tulokset näkyvät nopeasti ja se palkitsee. Yksi voimavara on myös yhdessä tekeminen.

– Yksi ihminen voi kyllä olla käynnistämässä muutosta, mutta voima syntyy siitä, että itse muutos tehdään porukalla. Että on joukko ihmisiä, jotka haluavat samoja asioita.

Tärkeää on myös, että toiminnan tavoite on mielekäs. Osin siksi Simik on profiloitunut ennen muuta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vetäjänä ja uudistajana. Hänelle on tärkeää toimia ”hyvisten” puolella.

– En voisi tehdä töitä alalla, joka jotenkin vahingoittaa ihmisiä.

Terveysteknologian sääntelyä tunnetaan huonosti

Viimeksi kuluneen vuoden ajan ihmisiä ja yhteiskuntia on vahingoittanut globaali pandemia. Terveysteknologialla on ollut merkittävä rooli sekä pandemian suitsimisessa että sairastuneiden pelastamisessa. Yhtäällä ovat tehohoidon hengityskoneet, toisaalla julkisessa keskustelussa välillä erikoisiakin puheenvuoroja kirvoittaneet kasvomaskit.

Kysymys maskikeskustelusta saa Simikin huokaamaan.

– Keskustelu osoitti, ettei terveysteknologian sääntelyä ja valvontaa vielä oikein tunneta. Meillä on tässä toimialajärjestönä vielä paljon tekemistä.

Alkuun sekaisin olivat jopa termit. Kun puhuttiin maskeista, puhuttiin sikin sokin kankaisista ”kansanmaskeista”, kirurgisista suu-nenäsuojista ja FFP2- ja FFP3-hengityssuojaimista.

Lisäksi ongelmaksi koitui saatavuus. Kysyntä räjähti samaan aikaan, kun Kaakkois-Aasian tuotanto jumitti. Suomessa Huoltovarmuuskeskuksen kompastelu maskien hankinnassa johti näyttäviin otsikoihin ja jopa työsuhteiden päättymisiin.

Syksyä kohden ongelmaksi muodostuivat helppoheikit, jotka myyvät maskeja väärillä lupauksilla. Apteekeissakin on välillä oltu ihmeissään kirjavien kauppiaiden kanssa.

– Epävarmuudessa elää aina kaikenlaista toimintaa. Annoimme terveydenhuollon organisaatoille jo viime keväänä huijausvaroituksen, ja uusimme sen kesällä ja syksyllä. Tällaista lieveilmiötä ei olisi kaivattu.

Simik kehottaa jälleenmyyjiä tarkistamaan, että suu-nenäsuojilla ja FFP-tason suojaimilla on CE-merkki. Myös tuotteen tarkistanut laitos on jäljitettävissä.

Varminta on luottaa vain vakiintuneisiin toimijoihin. Esimerkiksi apteekki voi tarkistaa, kuuluuko maskien tarjoaja Sailabin jäsenyrityksiin. Myös kaupparekisteristä voi tarkistaa yrityksen tietoja.

– Jos yritys on perustettu vuonna 2020 tai sen toimiala on ollut aiemmin jokin ihan muu tai yritys toimii yhden miehen autotallissa, kannattaa ehkä jättää kaupat tekemättä.

Laura Simik kuvaa itseään järjestökentän Maija Poppaseksi, joka kutsutaan hätiin, kun jotain täytyy muuttaa.

Monipuolinen markkina lisää toimitusvarmuutta

Mitä tulee valtakunnallisiin terveysteknologiahankintoihin ylipäätään, Simik toivoisi, että hankintakriteereiksi nostettaisiin hinnan ohella laatu ja vaikuttavuus. Tällöin hankintoja voitaisiin tehdä myös lähellä olevilta tuottajilta, mikä kannustaisi täkäläiseen tuotantoon, mikä taas parantaisi huoltovarmuutta.

– Jos hankintoja ohjaa halpa hinta, emme pysty kilpailemaan tuotannosta halvan tuotannon maiden kanssa.

Simik muistuttaa, että esimerkiksi maskit eivät ole mitä tahansa käyttötavaroita, ja siksi niiden kanssa ei saisi tulla virheitä. Kun puhutaan ihmisten suojaamisesta, tavaran on toimittava täsmälleen luvatun mukaisesti.

– Terveysteknologiassa on aina kyse ihmisten terveydestä – ja viime kädessä ihmisten hengestä.

Simikin mukaan Suomen onni kaiken keskellä on ollut monipuolinen markkina, jossa on useita toimijoita, niin isoja kuin pieniäkin. Kun yksi joutui toimitusvaikeuksiin, toinen pystyi tulemaan hätiin. Simikin mukaan markkinoille mahtuisi vielä lisää kotimaisia yrityksiä vahvistamaan huoltovarmuutta.

Myös hankintakanavien suhteen Simik pitää parhaana monikanavaista mallia.

– Viime aikoina on kysytty, pitäisikö hankinnan olla valtakunnallisesti keskitettyä. Me kuitenkin näemme keskittämisen hankalana, sillä silloin hankinnat liukuvat kauaksi kliinisen työn ja käyttäjien tarpeista. Meidän näkemyksemme on, että monimuotoinen markkinaympäristö on myös potilaan etu.

Keskustelua parhaista toimintatavoista lääkelaite- ja terveysteknologian alalla hankaloittaa kuitenkin se, että alan toiminta, tarpeet ja sääntely ovat vielä huonosti tunnettuja verrattuna esimerkiksi lääkkeisiin. Epäselvyyttä on jopa siitä, minkä ministeriön toimialaan kokonaisuus kuuluu.

– Toivoisimme, että tämä tulisi selkeästi osaksi sosiaali- ja terveysministeriön toimialaa. Tällä hetkellä, jos kyse on vaikkapa koronakriisin hoidossa tarvittavista hengityskoneista, emme ole varmoja, minkä ministeriön puoleen meidän tulee kääntyä.

Terveysteknologiassa on aina kyse ihmisten terveydestä – ja viime kädessä ihmisten hengestä.

Laura Simik

Massiivinen sääntelyuudistus

Euroopan markkinoilla on noin 500 000 tunnettua terveysteknologian tuotetta ja lääkinnällistä laitetta, joita säädellään tarkasti ja joiden sääntelyä ollaan nyt harmonisoimassa koko EU:n alueella. Samalla uusia tuotteita tulee sääntelyn piiriin.

Samaan aikaan rakennetaan myös uutta laadunhallintaa, ja muun muassa alan eurooppalaiset tutkimuslaitokset auditoidaan uudestaan.

– Kyseessä on massiivinen sääntelyuudistus, jonka myötä myös vastuut kasvavat. Valmistajien vastuu kasvaa, jakelijoiden vastuu kasvaa ja myös käyttäjien vastuu kasvaa. Tämä tarkoittaa muun muassa kasvavaa koulutuksen ja tiedotuksen tarvetta.

Yhä tiiviimmin toimialaan kietoutuu myös ympäristölainsäädännön kehitys. Jatkossa terveysteknologian hankinnoissa tulee ottaa huomioon turvallisuuden lisäksi myös ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kriteerit.

Vapaa-ajallaan Simik harrastaa normaalioloissa matkustelua ja etenkin matkojen suunnittelua, mutta koronan vuoksi kaukomatkat ovat nyt vaihtuneet ulkoiluun ja vaelluksiin kotimaassa.

Lisää yhteistyötä!

Laura Simik tunnetaan alallaan siitä, että hän tuo ihmisiä yhteen, ja edesauttaa sitten uusien ideoiden ja yhteistyökuvioiden syntyä. Parhaillaan menossa on Tehyn kanssa käyntiin polkaistu projekti, jossa tarkastellaan, miten terveysteknologia voi edistää hoitotyötä ja kuntoutusta.

– Uskomme, että terveysteknologia voisi helpottaa monen ammattilaisen päivittäistä työtä, mutta se edellyttää juuri oikeanlaisia välineitä ja perehtymistä niiden käyttöön. Muutoin uusi teknologia voidaan kokea enemmänkin taakkana. Tätä lähdemme nyt yhdessä kehittämään.

Kysymykseen siitä, pitäisikö terveysalalla toimivien organisaatioiden tehdä nykyistä enemmän ja aktiivisempaa yhteistyötä, Simikillä on lyhyt, mutta painokas vastaus:

– Kyllä!

Suomessa, kuten monissa muissakin länsimaissa, väestö ikääntyy vauhdilla. Yhä useampi suomalainen tarvitsee elämänsä ehtoolla raskasta ja kallista hoitoa, ja samaan aikaan työikäisten veronmaksajien joukko pienenee.

– Nämä ovat isoja asioita. Pitäisi päästä sellaiseen yhteistyöhön, jossa kaikkien voimavaroja voidaan hyödyntää nykyistä enemmän. On todella vaikea nähdä, että eri toimijat selviytyisivät tulevista haasteista yksin.

Tässä kohtaa monelle ehkä tulee mieleen kysymys, miten hommat tulisi sitten yhdessä hoitaa. Simikin suosikkikysymys on kuitenkin miksi.

– Miksi jokin asia on juuri niin kuin se on. Ja miksi joku ajattelee niin kuin ajattelee tai toimii kuten toimii. Ja jos jossain on ongelma, miksi emme ratkaisisi sitä yhdessä.

Simik on vakuuttunut, että tilanteessa kuin tilanteessa yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin. Eikä se edes edellytä mukana olijoilta täyttä konsensusta. Itse asiassa täysin samanmielisten yhdessä työskentely on Simikin mielestä usein vähemmän hedelmällistä kuin jos mukana on eri tavalla ajattelevia.

– Olennaista on, että puhutaan samasta asiasta.

Paikalla, kun tarvitaan

Simik on työskennellyt Sailabissa vuodesta 2016 lähtien, ja sitä ennen hän on ehtinyt työskennellä muun muassa biolääkkeiden tutkimuksen parissa sekä sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sostessa. Hänet on kutsuttu töihin, kun tarvittu muutosta.

– Olen tällainen Maija Poppanen. Tulen paikalle, kun tarvitaan, hän nauraa.

Niinpä hän ei ole suunnitellut, mikä voisi olla seuraava askel. Nykyisessä työssään hän pääsee tekemään yhteistyötä laajasti niin kotimaisten kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa. Se on tärkeää, sillä se pitää ikkunat auki ja antaa mahdollisuuden paitsi viedä suomalaista osaamista maailmalle, myös poimia oppeja muualta.

– Toistaiseksi tuntuu, että nykyisessä työssä on vielä puuhaa jäljellä. Mutta eihän sitä tiedä, milloin pohjoistuuli taas puhaltaa ja Poppasen sateenvarjo avautuu.

Laura Simik

  • Terveysteknologiajärjestö Sailabin toimitusjohtaja vuodesta 2016 lähtien.
  • Syntynyt Espoon Otaniemessä, kasvanut Pieksämäellä.
  • Toiminut muun muassa strategisten terveyshankkeiden päällikkönä biolääkealan yhtiö Abbviessä ja kehittämispäällikkönä sosiaali- ja terveysalojen kattojärjestö Sostessa sekä johtajana Suomen Lukiolaisten Liitossa.
  • Rakastaa hyvää ruokaa, kirjoja ja kirjoittamista. Palkittiin lapsena Pieksämäen maalaiskunnan ahkerimpana lukijana.
  • Harrastaa normaalioloissa matkustelua ja etenkin matkojen suunnittelua, mutta koronavuonna kaukomatkat ovat vaihtuneet kotimaan vaellus- ja telttaretkiin.
  • Perheeseen kuuluvat puoliso ja tyttäret.