Mistä eväät pysyvään talouskasvuun?

Nuorten työttömyys huolestuttaa

Sen sijaan työllisyyden ja talouden kehityksessä Suomessa Kangasharju näkee sudenkuoppia. Vaikka talouskasvu on pandemianotkahduksen jälkeen ollut nopeaa ja vaikka ihmisten ansiotaso ja ostovoima ovat yleisesti ottaen nousussa, kaikilla rintamilla kehitys ei ole yhtä valoisaa.

Etenkin nuorten aikuisten pitkäaikaistyöttömyys uhkaa pandemian seurauksena lisääntyä.

– Puhutaan noin 25-vuotiaista, jotka ovat juuri valmistuneet, kun korona on vienyt työpaikat. Jos tällä ryhmällä työttömyys venyy, se jää helposti päälle. Nämä nuoret ovat vakavassa vaarassa syrjäytyä. Heitä pitäisi auttaa pääsemään joko työmarkkinoille tai opintoihin.

Muutoinkaan työllisyyden kasvu pandemian jälkimainingeissa ei ole Kangasharjun mukaan ollut ihan niin ruusuista kuin esimerkiksi hallitus on halunnut esittää.

– Työllisten määrää ovat kasvattaneet etenkin itsensä työllistäjät. Heidän määränsä on kasvanut, mutta samalla heidän tulotasonsa on saattanut jäädä heikoksi.

Palkansaajia – etenkin kokoaikaisia – puolestaan on edelleen vähemmän kuin ennen koronakriisiä.

– Edelleen siis tarvitaan hallituksen toimia ja elpymistä.

Verokevennykset eivät sovi nousukauteen

Lähiaikojen iso kysymys Kangasharjun mukaan on, miten koronanotkahdusta seurannut talouskasvu saadaan pysymään virkeänä myös alun pyrähdyksen jälkeen.

Hallitus on ehdottanut muun muassa veronalennuksia vuodelle 2023, mutta ne eivät Kangasharjun mukaan ole ratkaisu.

– Kasvun aikana pitäisi lisätä puskureita, ei syödä niitä.

Kangasharju kritisoi hallituksen velanottoa ja sen aiheuttamaa kestävyysvajetta, jota ei hänen mukaansa voi kokonaan selittää pandemialla, vaan ongelmat ovat alkaneet jo aiemmin, vuoden 2008 notkahduksen jälkeen.

– Pitkällä aikavälillä kestävyysvajetta jouduttaneen paikkaamaan veroilla ja menoleikkauksilla, ellei kasvua tukevaa politiikkaa saada aikaiseksi.

Tämä voi tarkoittaa muun muassa yritysverotuksen kiristymistä.

Myöskään hallituksen työllisyystoimet eivät Kangasharjun mukaan ole olleet omiaan vauhdittamaan talouskasvua. Ne ovat hänen mukaansa perustuneet liikaa julkiseen sektoriin ja siten kasvattaneet julkisia menoja.

Kangasharju peräänkuuluttaa rakenteellisia uudistuksia, joita on hänen mukaansa ”vältetty kuin ruttoa”.

– Vaikka niillä saataisiin ihmiset töihin ja yritykset investoimaan.

Kangasharjun lääke ongelmaan olisi lisätä paikallista työehdoista sopimista ja leventää palkkahaitaria työllisyyden lisäämiseksi. Samalla syntyviä tuloaukkoja tulisi paikata sosiaalituella.

– Se on tietenkin kallista, mutta edistäisi työllisyyttä.

Toivoa hän näkee suomalaisessa start up -kentässä ja sen keräämissä sijoituksissa.

– Start up -kulttuuri on Suomessa mahtava. Jossain vaiheessa sieltä tulee väkisinkin niitä yksisarvisia, menestystarinoita, jotka vauhdittavat muutakin kasvua.

Kangasharju puhui talouden kehityksestä PharmaPressin APTEEKKITALOUS 2021 -webinaarissa.