Talous on pandemianotkahduksen jälkeen kasvanut vauhdilla, mutta kovin vauhti on jo hidastunut, ja riskejä on edelleen. Kuva: Ingimage
Artikkeli

Mistä eväät pysyvään talouskasvuun?

24.09.2021 | 08:48

Teksti : Hanna Hyvärinen

Jaa artikkeli:

ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo inflaation olevan ohimenevä ilmiö. Sen sijaan hän on huolissaan nuorten työttömyydestä ja valtion velanotosta.

Talouden kehitys on viime viikkoina herättänyt huolta, kun käyrät ovat reilun vuoden nousun jälkeen osoittaneet laskun merkkejä. Samalla on käyty keskustelua inflaatiokehityksestä ja sen tulevaisuudesta.

Elinkeinoelämän tutkimuskeskuksen (ETLA) toimitusjohtaja Aki Kangasharju toppuuttelee inflaatioon liittyvää huolta ja uskoo, että inflaatiopiikki jää ohimeneväksi ilmiöksi. Kangasharju muistuttaa, että inflaatio on ollut rajuinta Yhdysvalloissa, missä on tehty ja suunniteltu massiivisia elvytystoimia koronapandemian aiheuttaman notkahduksen korjaamiseksi.

– Mikäli kaikki Bidenin ehdottamat elvytyspaketit menevät läpi, elvytys Yhdysvalloissa olisi yhtä voimakasta tai jopa voimakkaampaa kuin 1930-luvun suuren laman jälkeen, Kangasharju sanoo.

Ennen pitkää rahapolitiikkaa alettaneen kuitenkin normalisoida, ja markkinatalous ryhtyy taas painamaan hintoja alaspäin.

– Odotettavissa on siis hurja inflaatiopiikki etenkin Yhdysvalloissa, mutta se jää väliaikaiseksi. Euroopassa piikki jää pienemmäksi, ja se todennäköisesti tasaantuu ensi vuonna. Samalla hintojen nousu hiipuu, Kangasharju ennakoi.

Hän arvioi, että vuonna 2023 inflaatiokehitys on enää yhden prosentin luokkaa.

– Hintojen nousun osalta voimme siis olla suhteellisen turvallisin mielin.

ETLA:n toimitusjohtaja Aki Kangasharjua huolettaa etenkin nuorten aikuisten työttömyys. Kuva: ETLA

Nuorten työttömyys huolestuttaa

Sen sijaan työllisyyden ja talouden kehityksessä Suomessa Kangasharju näkee sudenkuoppia. Vaikka talouskasvu on pandemianotkahduksen jälkeen ollut nopeaa ja vaikka ihmisten ansiotaso ja ostovoima ovat yleisesti ottaen nousussa, kaikilla rintamilla kehitys ei ole yhtä valoisaa.

Etenkin nuorten aikuisten pitkäaikaistyöttömyys uhkaa pandemian seurauksena lisääntyä.

– Puhutaan noin 25-vuotiaista, jotka ovat juuri valmistuneet, kun korona on vienyt työpaikat. Jos tällä ryhmällä työttömyys venyy, se jää helposti päälle. Nämä nuoret ovat vakavassa vaarassa syrjäytyä. Heitä pitäisi auttaa pääsemään joko työmarkkinoille tai opintoihin.

Muutoinkaan työllisyyden kasvu pandemian jälkimainingeissa ei ole Kangasharjun mukaan ollut ihan niin ruusuista kuin esimerkiksi hallitus on halunnut esittää.

– Työllisten määrää ovat kasvattaneet etenkin itsensä työllistäjät. Heidän määränsä on kasvanut, mutta samalla heidän tulotasonsa on saattanut jäädä heikoksi.

Palkansaajia – etenkin kokoaikaisia – puolestaan on edelleen vähemmän kuin ennen koronakriisiä.

– Edelleen siis tarvitaan hallituksen toimia ja elpymistä.

Verokevennykset eivät sovi nousukauteen

Lähiaikojen iso kysymys Kangasharjun mukaan on, miten koronanotkahdusta seurannut talouskasvu saadaan pysymään virkeänä myös alun pyrähdyksen jälkeen.

Hallitus on ehdottanut muun muassa veronalennuksia vuodelle 2023, mutta ne eivät Kangasharjun mukaan ole ratkaisu.

– Kasvun aikana pitäisi lisätä puskureita, ei syödä niitä.

Kangasharju kritisoi hallituksen velanottoa ja sen aiheuttamaa kestävyysvajetta, jota ei hänen mukaansa voi kokonaan selittää pandemialla, vaan ongelmat ovat alkaneet jo aiemmin, vuoden 2008 notkahduksen jälkeen.

– Pitkällä aikavälillä kestävyysvajetta jouduttaneen paikkaamaan veroilla ja menoleikkauksilla, ellei kasvua tukevaa politiikkaa saada aikaiseksi.

Tämä voi tarkoittaa muun muassa yritysverotuksen kiristymistä.

Myöskään hallituksen työllisyystoimet eivät Kangasharjun mukaan ole olleet omiaan vauhdittamaan talouskasvua. Ne ovat hänen mukaansa perustuneet liikaa julkiseen sektoriin ja siten kasvattaneet julkisia menoja.

Kangasharju peräänkuuluttaa rakenteellisia uudistuksia, joita on hänen mukaansa ”vältetty kuin ruttoa”.

– Vaikka niillä saataisiin ihmiset töihin ja yritykset investoimaan.

Kangasharjun lääke ongelmaan olisi lisätä paikallista työehdoista sopimista ja leventää palkkahaitaria työllisyyden lisäämiseksi. Samalla syntyviä tuloaukkoja tulisi paikata sosiaalituella.

– Se on tietenkin kallista, mutta edistäisi työllisyyttä.

Toivoa hän näkee suomalaisessa start up -kentässä ja sen keräämissä sijoituksissa.

– Start up -kulttuuri on Suomessa mahtava. Jossain vaiheessa sieltä tulee väkisinkin niitä yksisarvisia, menestystarinoita, jotka vauhdittavat muutakin kasvua.

Kangasharju puhui talouden kehityksestä PharmaPressin APTEEKKITALOUS 2021 -webinaarissa.