Globaali merirahtiliikenne on tarkkaan aikataulutettu kokonaisuus, jossa viivytykset kertautuvat. Kuvitus: Julia Tavast
Artikkeli

Lääkkeiden haavoittuva toimitusketju

10.06.2022 | 08:44

Teksti : Erja Elo

Lääkkeiden saatavuus on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi koronapandemian aikana, sillä lääkevalmistuksen lähtöpäässä Kiina ja Intia ovat sulkeneet tehtaitaan arvaamattomasti. Pandemia ei ole yksin ongelmien takana, sillä lääkkeiden toimitusketjut ovat pitkiä ja siksi alttiita häiriöille.

Globaalisti toimivassa maailmassa asiat voivat vaikuttaa toisiinsa yllättävillä tavoilla.

Suomalainen eläkeläinen voi ensi vuonna joutua vaihtamaan edulliset kolesterolilääkkeensä toiseen valmisteeseen, koska Kiinan keskushallinto halusi näyttää kevättalvella järjestettyjen Pekingin talviolympialaisten televisiokuvissa mieluummin sinisen taivaan kuin saastepilviä.

Olympialaisia varten Kiinassa sovellettiin niin kutsuttua Blue Sky -politiikkaa, jota Kiina kertoo käyttävänsä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Autoilua vähennettiin ja talojen lämmittämistä hiilellä rajoitettiin. Kuukausia ennen olympialaisia alettiin sulkea valtavia tehdasalueita, niiden mukana myös kemiantehtaita.

Suomalaisen eläkeläisen kannalta tämä on merkittävää, sillä hänen ja miljardien muiden ihmisten lääkkeiden raaka-aineet ovat kiinalaista alkuperää.

Koko maailman lääketuotanto on vahvasti riippuvainen Kiinan tuottamista lääkeraaka-aineista, kuten aktiiviaineista ja peruskemikaaleista. Niitä tarvitsee esimerkiksi Intia, joka on merkittävä rinnakkaislääkkeiden valmistajamaa.

Orion tarvitsee Kiinan raaka-aineita

Kiinasta on riippuvainen myös suomalaisen Orionin lääkevalmistus. 

– Lääkkeiden hankinnan ja toimitusketjujen näkökulmasta maailman keskipiste sijaitsee Kiinassa ja Intiassa. Nämä kaksi maata hallitsevat lääketeollisuuden lähtöpisteitä, kertoo Orionin toimitusketjuista ja ostoista vastaava johtaja Johanna Pakkanen.

Lääkkeen raaka-aineiden matkalla Kiinasta Suomeen on useita haasteita. Tuotanto- ja kuljetusprosessit ovat pitkiä ja monimutkaisia, ja siksi myös herkkiä häiriöille.

Siinä missä olympialaisten kaltaiset häiriöt tiedetään ennalta, yllätyksenä lääkealan toimijoille on tullut Kiinan voimakas reagointi pitkittyneeseen koronaepidemiaan.

Kiinan koronastrategiaan kuuluu nollapolitiikkaa ja viruksen täydellinen eliminointi. Keskushallinto on julistanut ulkonaliikkumiskieltoja miljoonakaupunkeihin ja sulkenut tehdasalueita pandemian alusta lähtien täysin arvaamattomasti.

Tämä on tuonut lisää painetta jo valmiiksi herkkään lääkkeiden tuotantoketjuun.

Kun tehtaita suljetaan, lääkkeiden saatavuus alkaa heikentyä viiveellä, sillä toimitusketjut ovat useiden kuukausien mittaisia. Ennen pandemiaa toimitusketjujen varastoissa oli joustoa ja puskuria, mutta Pakkasen mukaan ne on nyt käytetty.

– Häiriöherkkyys on nyt maksimissaan, koska puskureita ei juurikaan enää ole. Varastojen rakentaminen pandemiaa edeltävälle tasolle kestää ainakin pari vuotta, Pakkanen arvioi.

Kiina ja Intia hallitsevat lääketeollisuuden lähtöpisteitä.

Lääkeyhtiöt kilpailevat kapasiteetista

Varmuusvarastoja täydennetään nyt kiivaasti eri puolilla maailmaa. Kaikesta on pulaa, joten lääkeyhtiöt kilpailevat raaka-aineista sekä valmistus- ja kuljetuskapasiteetista.

Orion joutuu tekemään paljon töitä saadakseen omia tuotteitaan niin Suomen markkinoille kuin maailmallekin.

– Me taistelemme isojen lääkeyritysten kanssa kapasiteeteista, sillä samat tehtaat valmistavat raaka-aineita useille eurooppalaisille ja yhdysvaltalaisille yrityksille sekä teollisuudenaloille. Taistelemme siitä, että saamme pidettyä tuotteemme markkinoilla, Pakkanen kuvailee.

Koska kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, on tuotteiden hankinnasta tullut myymistä. Orionin pitää muistuttaa jatkuvasti toimittajia olemassaolostaan ja huolehtia kaikissa toimitusketjun vaiheissa siitä, että sovitut tuotteet tehdään ja kuljetetaan Suomeen.

– Koko pitkän alihankintaketjun pitää toimia, että saatavuus on turvattu. Käymme ketjuja läpi alkulähteille asti ja varmistamme, että saatavuus on turvattu joka kohdassa. Ei riitä, että katsoo yhtä askelta taaksepäin, vaan pitää ymmärtää kokonaisuus, Pakkanen kertoo.

Jos lääkkeiden raaka-aineiden toimituksissa on ongelmia, ei toimittajan vaihto käy yhtä helposti kuin muilla toimialoilla. Lääketeollisuudessa uuden toimittajan hyväksyminen on vuosia kestävä prosessi, joka vaatii auditointeja, validointeja ja testauksia.

Merikonteista maailmanlaajuinen pula

Kun lääkkeiden lähtö- ja raaka-aineet ovat valmiina kiinalaisissa tehtaissa, Orionin on varmistettava niiden kuljetus tehtaalta satamaan. Kuljettajien löytämisessä on ollut Kiinassa haasteita koronapandemian aikana.

On myös löydettävä kontit, joissa lääkkeiden raaka-aineita säilytetään merimatkan ajan. Maailmanlaajuisen konttipulan vuoksi hinnat ovat nousseet ennätyskorkeiksi, ja varaukset laivapaikoista on tehtävä jopa 12 viikkoa ennen laivan lähtöä, kun aiemmin riitti pari viikkoa.

Pääosa raaka-aineista lähtee Kiinasta maailmalle merirahtina, koska se on huomattavasti lentorahtia edullisempaa.

Globaali merirahtiliikenne on tarkkaan aikataulutettu kokonaisuus, jossa viivytykset kertautuvat.

– Meriliikenne on äärimmäisen pitkälle viritetty ketju. Siellä mietitään, miten laivojen kapasiteetti hyödynnetään maksimaalisesti. Kun tähän ketjuun tulee häiriöitä, niistä toipuminen vie pitkän ajan, Pakkanen kuvailee.

Merirahtiin on tullut merkittäviä viivästyksiä esimerkiksi siitä syystä, että Kiinassa on suljettu maailman suurimpiin kuuluvia konttisatamia yksittäisten työntekijöiden koronatartuntojen vuoksi. Kun satamat ryhtyvät käännyttämään aluksia muihin konttisatamiin, nekin ruuhkautuvat.

Satamien sulkemiset pahentavat edelleen konttipulaa ja muita kansainvälisen kuljetusketjun ongelmia.

– Konttipula ei johdu vain koronapandemiasta, vaan se on ollut haastava jo useamman vuoden. Isoimpana haasteena on se, että Kiinasta viedään paljon enemmän kontteja kuin sinne tuodaan eli kontit ovat väärissä paikoissa, Pakkanen kertoo.

Suurten satamien edustoilla kelluu nytkin tuhansia rahtilaivoja odottamassa paikkojen vapautumista ja lastien purkamista.

Ever Given ruuhkautti konttiliikennettä 

Meriliikenne on äärimmäisen pitkälle viritetty ketju, jossa laivojen kapasiteetti hyödynnetään maksimaalisesti. Kun tähän ketjuun tulee häiriöitä, niistä toipuminen vie pitkän ajan.

Maailman suurimpiin kuuluva konttilaiva Ever Given kääntyi maaliskuussa 2021 Suezin kanavassa poikittain ja pysäytti liikenteen kuudeksi päiväksi.

Vajaan viikon kestäneen tukoksen aikana kanavan päihin syntyi yli 400 aluksen ruuhka, jonka purkaminen sekoitti rahtiliikenteen aikatauluja useiden kuukausien ajan.

Egyptissä sijaitseva 160 kilometrin mittainen kanava on maailman merirahdin kannalta keskeinen reitti Aasian ja Euroopan välillä.  Sen läpi kulkee vuosittain noin 19 000 alusta eli noin 30 prosenttia maailman konttiliikenteestä.

Satamissa kontteja valtava vuori

Kiinasta alkanut merimatka päättyy Euroopassa suuriin satamiin, kuten Rotterdamiin tai Hampuriin.
Satamissa kontit puretaan, mutta konttiliikenteen maailmanlaajuisten ruuhkien vuoksi niitä kerääntyy satamiin valtaviksi vuoriksi.

Edessä on seuraava pullonkaula: kuljetukset sataman ja varastojen välillä takkuilevat, koska Euroopassa on ollut pitkään pula rekankuljettajista.

Koronapandemian alkuvaiheessa Euroopan maantiekuljetuksissa oli suuria ongelmia myös siksi, että autot eivät päässeet liikkumaan maiden rajojen yli sujuvasti.

– Teimme hartiavoimin töitä, että saimme kriittisiä lääkkeitä, niiden raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja liikkeelle ympäri Eurooppaa. Toivon että yhteistyö muiden maiden kanssa toimisi jatkossa paremmin, Pakkanen sanoo.

Painetta hintojen nousuun

Inflaatio tuo omat haasteensa lääkkeiden toimitusketjuun. Paineita hintojen nousuun on kaikilla osa-alueilla, koska kysyntä ylittää tarjonnan. 

Lääkevalmistuksessa tarvittavien peruskemikaalien hinta on noussut uudelle tasolle. Rokotteissa ja lääkkeiden pakkaamisessa tarvittava muovi on kallista ja komponenteista on pulaa. Tuotantolaitosten tarvitsema sähkö on aiempaa kalliimpaa. 

Merikonttien kuljetusten hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi, ja polttoainekulut kasvavat jatkuvasti raakaöljyn hinnan noustessa.

Lääkeyhtiöillä on voimakas paine korottaa hintoja, mutta Suomessa rinnakkaislääkkeiden hintoja säädellään tarkasti.

Kasvaneiden kustannusten siirtäminen hintoihin näyttää Pakkasen mukaan mahdottomalta.

– Elintarviketeollisuudessa kuluttajahintoja on nostettu jo paljon, mutta lääkkeiden kohdalla hintojen nostaminen ei ole mahdollista. Kuinkahan moni ulkomainen lääkealan toimija lähtee Suomen markkinoilta pois, kun toiminta ei enää kannata kohonneiden kustannusten vuoksi, hän pohtii.

Sota nostaa energian hintaa

Vaikka pandemia alkaa hellittää otetaan, epävakaassa maailmantilanteessa uusia uhkakuvia nousee koko ajan. Yksi niistä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Euroopassa käytävä sota on vaikuttanut erityisesti energian hintojen nousuun.

Sotatilanne näkyy jonkin verran myös lääkkeiden toimitusketjuissa. Orionin satunnaisesti käyttämä kallis lentorahti joutuu kulkemaan aiempaa pidemmän matkan, koska koneet kiertävät Venäjän ilmatilan eteläpuolelta. 

Sota on keskeyttänyt myös sen pienen osan merirahdista, joka tuli aiemmin Itämerta pitkin Pietariin asti. Nyt, kun Pietariin ei pääse, monet isot laivat eivät tule Suomeenkaan. Globaalin meriliikenteen kannalta Suomi on yksinäinen satamalaituri pussin perällä.

Orionilla pohditaan paljon, miten yhtiö saa jatkossakin turvattua potilaiden lääkkeiden saannin Suomessa. Toistaiseksi se on pystynyt ennakoimaan ja varautumaan hyvin, koska sillä on ollut pitkäaikaiset ja hyvät suhteet alihankkijoihin. Näin lääkepuutteita ei ole syntynyt.

– Toimitusketjut ovat kuitenkin tyhjiä ja hyvin häiriöherkkiä. Meitä huolestuttaa se, että elämme edelleen poikkeusaikaa. Olemme nähneet, että häiriöitä syntyy yhä enemmän ja todennäköisyys niille on iso, koska enää ei ole juurikaan puskuria välissä, Pakkanen sanoo.

Lääkkeiden saatavuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä koko lääkeketjun ja viranomaisten kanssa.

– On todella tärkeää, että saamme pidettyä lääkkeet Suomessa. Jos tuotteita on tarjolla vähän, lääkeyritykset alkavat helposti priorisoida. Suomessa on pidettävä huolta siitä, että markkina pysyy kiinnostavana ja ennustettavana, Pakkanen sanoo.

Euroopassa kuljetukset satamien ja varastojen välillä takkuilevat, koska rekankuljettajista on ollut pitkään pula.

Tuotanto keskittynyt Aasiaan

Lääkkeiden raaka-aineiden tuotanto on keskittynyt voimakkaasti Aasiaan 20–30 vuoden ajan. Keskittyminen on mennyt niin pitkälle, että pahimmillaan tietyllä lääkeaineella saattaa olla koko maailmassa vain yksi tai kaksi valmistajaa.

Viimeistään pandemia on herättänyt ihmiset huomaamaan, että tuotannon liika keskittyminen voi johtaa vakaviin ongelmiin. Pandemian aikana esimerkiksi Euroopan apteekkijärjestö PGEU ja lääketeollisuus varoittivat lisääntyvistä saatavuushäiriöistä.

Euroopan Unionin alueella myytävistä lääkkeistä arviolta 40 prosenttia on valmistettu EU:n ulkopuolisissa maissa. Patenttisuojatut alkuperäislääkkeet valmistetaan usein Euroopassa, mutta kun ne menettävät patenttinsa, valmistus voi siirtyä Aasiaan, jossa on mahdollisuus tuottaa rinnakkaislääkkeitä suurella volyymilla hyvin edullisesti.

Saatavuushäiriöt olivat kasvussa jo ennen koronapandemiaa, mikä on lisännyt painetta siirtää tuotantoa Aasiasta takaisin Eurooppaan.

Tätä vaihtoehtoa pohditaan Pakkasen mukaan lääkealalla nyt paljon. Orionilla tilanne on paremmin hallinnassa kuin monella muulla toimijalla, koska sen tuotteista valtaosa valmistetaan Suomessa. Mutta kun mennään lääkevalmistuksessa tarvittavien peruskemikaalien tasolle, Kiina on Orionille erittäin tärkeä raaka-aineiden toimittaja, kuten muillekin maailman lääkeyhtiöille.

Riippuvuus Kiinasta huolestuttaa

Euroopan riippuvuutta Kiinan lääkevalmistuksessa on pohdittu myös EU:n tasolla. Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (kok) puhui aiheesta Lääketeollisuus ry:n järjestämässä Lääkealan saatavuusfoorumissa keväällä.

Pietikäinen uskoo, että lääkevalmistuksen palauttaminen takaisin Eurooppaan lisäisi omavaraisuutta. Eurooppa tarvitsee nykyistä enemmän omaa lääkevalmistusta ja EU-tason velvoitevarastointia.

– Lääkevalmistuksen palauttaminen takaisin Eurooppaan on osa strategista omavaraisuutta. Valtaosa vaikuttavista lääkeaineista ja keskeisistä lääkevalmistuksessa tarvittavista sidosaineista tulevat parista tai kolmesta valmistuspisteestä globaalisti. Tilanne on siksi varsin kriisiherkkä.

Euroopan Unionista on tulossa entistä riippuvaisempi lääkkeiden ja niiden vaikuttavien aineiden tuonnista ulkomailta.

EU:ssa on tunnistettu ongelma ja ryhdytty toimiin kriisivalmiuden parantamiseksi.

– Lääkevalmistusasia on osa EU:n lääkestrategiaa. Jäsenmaat ja Euroopan komissio ovat käyneet asiasta myös epävirallisia neuvotteluja, joissa on keskusteltu siitä, miten Euroopan resilienssi tulevaisuudessa lääkeasioissa paranisi sillä, että valmistusta palautetaan Eurooppaan. Varsinaista lainsäädäntöehdotusta tai muuta vastaavaa tästä ei käsittääkseni ole, Pietikäinen sanoo.

Kriiseihin varautuminen pitää hänen mukaansa olla nimenomaan yhteiseurooppalaista, koska minkään maan on mahdotonta olla omavarainen edes kaikkien kriittisimpien lääkeaineiden osalta.

Varastojen rakentaminen pandemiaa edeltävälle tasolle kesään ainakin pari vuotta, arvioi Johanna Pakkanen Orionilta.

Euroopan lisättävä omavaraisuutta

Euroopassa pitäisi Pietikäisen mielestä tunnistaa, mitkä kaikki lääkkeet ovat kriittisiä, miten lääkkeiden valmistuskapasiteettia on mahdollista lisätä Euroopassa ja mikä kaikki vaikuttaa lääkkeiden saatavuuteen.

– Esimerkiksi lääkekilpailutukset ovat painottuneet hintaan, eikä niissä ole otettu huomioon riittävästi varmuusnäkökulmaa, hän sanoo.

Yhtenä Euroopan lääkestrategian peruspilareista on torjua lääkepulaa huolehtimalla monipuolisista ja varmoista toimitusketjuista.

EU:n lääkestrategiassa nostetaan esille myös yhteiseurooppalainen velvoitevarastointi, jotta lääkkeiden saantia voitaisiin turvata puskureilla.

– Kansallisen varastoinnin lisäksi tarvitaan lääkkeiden velvoitevarastointia EU-tasolla. Tästäkin on käsittääkseni alustavia suunnitelmia olemassa, Pietikäinen sanoo.

Euroopan lääkestrategia pannaan täytäntöön nykyisen komission toimikaudella. Tämän vuoden aikana on määrä tehdä ehdotus lääkelainsäädännön tarkistamiseksi.

Fimea seuraa tilannetta

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa seurataan tarkasti globaalien lääkeketjujen tilannetta ja lääkkeiden saatavuushäiriöitä. 

– Tilanne on samankaltainen kuin kaikilla teollisuudenaloilla tällä hetkellä. Toimitusketjujen pituuden vuoksi pienetkin haavoittuvuudet saattavat aiheuttaa viivästymisiä toimituksissa. Suomessa velvoitevarastot puskuroivat saatavuushäiriöiden vaikutuksia, kertoo jaostopäällikkö Johanna Linnolahti.

Fimean keräämien tietojen mukaan pandemian aikana lääkkeiden saatavuus on pysynyt Suomessa ennallaan, kun katsotaan saatavuushäiriöiden määriä ja velvoitevarastoinnin alituslupia. Lääkkeiden saatavuutta Euroopassa seurataan myös Euroopan lääkeviraston ja muiden maiden lääkeviranomaisten yhteistyössä.

Mitä yksittäisen pienen maan viranomaiset pystyvät tekemään varmistaakseen, että Suomessa saadaan lääkkeitä jatkossakin mahdollisimman normaalisti?

– Seuraamme lääkkeiden saatavuustilannetta tiiviisti, pyrimme varmistamaan lääkkeiden mahdollisimman normaalin saatavuuden ja jakelun lääke- ja velvoitevarastointilainsäädännön mahdollistamilla keinoilla, Linnolahti sanoo.