Espoon Soukan pääapteekkiin ja Kauklahden sivuapteekkiin on isketty vuoden sisällä jo kuusi kertaa. Kaikki tekijät on saatu kiinni, ensimmäinen tapaus on ehtinyt käräjäoikeuden käsittelyyn. kuva: Eeva Anundi
Artikkeli

Huumerikollisuus kasvussa – Espoon apteekeissa rikosten aalto

11.06.2021 | 08:38

Teksti : Erja Elo

Koronavuosi on lisännyt selvästi huumeiden myyntiä ja käyttöä. Päihteitä etsivät rikolliset iskivät apteekkari Anne Hietalan apteekkeihin Espoon Soukassa ja Kauklahdessa vuoden sisällä kuusi kertaa.

Espoon Kauklahden apteekkiin asteli 20. tammikuuta kirkkaassa päivänvalossa nuori mies, joka uhkasi henkilökuntaa likaisella neulalla ja ruiskulla.

Mies vaati nimeltä päihdyttäviä lääkkeitä ja alkoi oma-aloitteisesti penkoa apteekin laatikostoja, koska kyseisiä lääkepakkauksia ei säilytetä turvallisuussyistä aakkosissa.

– Ryöstäjä alkoi itse vetää laatikoita auki, koska arvasi, että hälytys on jo tehty. Hän löysi muutamia haluamiaan lääkepaketteja ja kouraisi kassalaatikosta jonkun kympin rahaa ennen kuin poistui paikalta, kertoo apteekkari Anne Hietala.

Apteekissa ei ollut ryöstön aikana muita asiakkaita, mutta työntekijöitä oli paikalla viisi. Henkilökunta toimi aiemmin annettujen turvaohjeiden mukaan.

– Kukaan ei leikkinyt sankaria, ryöstäjän toiveita myötäiltiin, eikä kukaan lähtenyt ryöstäjän perään. Kenellekään ei onneksi tullut fyysisiä vammoja. Henkilökunnan turvallisuus on ykkösasia, Hietala sanoo.

Poliisit saapuivat paikalle nopeasti ja tunnistivat ryöstäjän valvontakameran kuvista. Mies oli juuri vapautunut putkasta. Hänet saatiin nopeasti kiinni.

Korona-aika lisännyt häiriöitä

Apteekkari Anne Hietalan omistamaan Soukan pääapteekkiin ja Kauklahden sivuapteekkiin on isketty vuoden sisällä jo kuusi kertaa. Kaikki tekijät on saatu kiinni, ensimmäinen tapaus on ehtinyt käräjäoikeuden käsittelyyn.

Soukan kolmen apteekkimurron takana oli sama alaikäisten poikien jengi. Valvontakameran kuvissa näkyneet pojat jättivät jälkeensä ison sotkun ja rikottuja ikkunoita, runsaasti verta ja muita DNA-jälkiä, joista heidät tunnistettiin.

Jokaisen apteekkiryöstön takana on ollut eri henkilö, kaikki nuoria miehiä. Ryöstöjä on tehty keskellä päivää ja muiden asiakkaiden nähden. Tämä kertoo Hietalan mukaan siitä, että tekijät ovat valmiiksi sekaisin ja epätoivoisia.

– Korona-aika on todennäköisesti lisännyt painetta saada päihdyttäviä aineita, kun huumeita on vaikeampi saada rajojen yli Suomeen, hän arvioi.

Ryöstöihin ja murtoihin ei koskaan totu, eikä niitä voi valitettavasti kokonaan estää. Selkeä toimintaohje on tärkeä. Esimiehen ja henkilökunnan pitää tietää, miten toimitaan akuutissa tilanteessa ja kuinka jälkihoito tehdään, sanoo apteekkari Anne Hietala. kuva: Eeva Anundi

Huumeita käytettiin ennätysmäärä

Huumeita virtaa Suomeen silloin, kun niille on kysyntää, ja kysyjiä on koronapandemian aikana riittänyt. 

Poliisin rikostilastojen ja THL:n jätevesitutkimuksen mukaan huumeita käytettiin viime vuonna ennätysmäärä.

THL on seurannut huumeiden käyttömääriä kaupunkien jätevesistä vuodesta 2012 lähtien. Käyttö yleistyy koko ajan, ja käyttömäärät ovat kolminkertaistuneet vuosikymmenessä. Silti vuosi 2020 erottuu tilastoissa.

Viime vuonna myös liikenteessä todettiin ennätysmäärä huumerattijuopumuksia. Tapauksia kertyi vuodessa lähes 10 000.

– Korona-ajalla on ollut vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Päihteitä ja huumaavia aineita on ehkä siksi käytetty enemmän. Käyttörikokset ovat olleet kovassa kasvussa, vahvistaa rikosylikomisario Kari Siivo Poliisihallituksesta.

Pandemia on kasvattanut etenkin huumeiden verkkokauppaa. Internetin pimeillä kauppapaikoilla liikkuvat kaikenlaiset huumausaineet, ja käyttäjät ovat entistä useammin aivan tavallisia ihmisiä.

Tämän vuoden alkupuolella huumerikosten määrä näyttää poliisin tilastojen perusteella kääntyneen viime vuoteen verrattuna laskuun.

– Viranomaisten tietoon tulee kuitenkin vain murto-osa kaikista huumeisiin liittyvistä tehtävistä, Siivo huomauttaa.

Apteekkiryöstöt epätoivoisia tekoja

Kari Siivo kuvaa keskellä päivää tehtyjä apteekkiryöstöjä epätoivoisiksi teoiksi. Epäillyistä suurin osa on 80- ja 90-luvulla syntyneitä miehiä, joiden taustalla on päihderiippuvuutta ja muuta rikollisuutta. Sama henkilö on voinut tehdä ryöstöjä ja omaisuusrikoksia päivittäin. 

– Päihteiden ongelmakäyttö ja päihtymystila lisäävät epätoivoisia, suunnittelemattomia tekoja. Henkilöt ovat välinpitämättömiä niin, että sivullisillekin voi sattua vahinkoja, Siivo sanoo.

Rikolliset ovat pahimmillaan jahdanneet apteekin työntekijöitä, kuristaneet heitä, haavoittaneet poliisia, hakanneet vartijan ja rikkoneet paikkoja.

Kaikista Suomen apteekkiryöstöistä viime vuonna noin puolet tehtiin teräaseella uhkaamalla. Poliisin tilastoissa näkyy myös yksi ampuma-aseella uhkaaminen. 

Soukan lähiön hiljainen tunnelma voi houkutella murtautujia. kuva: Eeva Anundi

Poliisi saa apteekkiryöstöt yleensä selvitettyä. Syylliset ovat usein paikallisia tai asuvat hyvin lähellä rikospaikkaa.

Sen sijaan apteekkimurtojen selvittäminen on vaikeampaa. Apteekkiin murtaudutaan tavallisesti yöllä, syrjäisessä paikassa. Rikoksen selvittäminen hankaloituu, jos murtautujat ovat naamioituneita ja käyttävät käsineitä, eikä kunnollisia valvontakameroita ole.

– Poliisille olennainen apu ovat hyvälaatuiset valvontatallenteet. Jos niitä ei ole, eikä tekninen rikostutkinta tuota tuloksia, rikoksia jää usein selvittämättä, Siivo kertoo.

Kun apteekissa huomataan murto, tyypillisesti aamulla töihin tullessa, apteekki tulee sulkea ja eristää välittömästi. Sisätiloihin ei saa mennä kurkkimaan tuhojälkiä, vaan sinne pääsee vasta poliisin käytyä rikospaikalla.

Hiljainen ostoskeskus otollinen kohde

Vaikka Hietalan apteekkeihin kohdistui vuoden sisällä suoranainen rikosten aalto, poliisin tilastojen mukaan viime vuonna Suomessa tehtiin vähemmän apteekkiryöstöjä ja -murtoja kuin moneen vuoteen.

Apteekkiryöstöjä oli viime vuonna 20 ja edellisenä 29. Apteekkimurrot poliisi kirjaa varkauksina. Niitä oli viime vuonna 58, mutta edellisenä vuonna 75.

Jos koronapandemia ei ole lisännyt apteekkeihin kohdistuvia häiriöitä, mikä sitten selittää Espoon Soukan ja Kauklahden apteekkeihin kohdistuneet teot? 

Espoon tapaukset kiinnittivät myös Kari Siivon huomion, kun hän kokosi tilastotietoa Apteekkari-lehden pyynnöstä. Hän arvioi, että yleisellä tasolla apteekit ovat säästyneet korona-aikana ylimääräisiltä häiriöiltä huumeiden hyvän saatavuuden vuoksi, mutta tietyt piirteet lisäävät yksittäisen apteekin riskiä joutua rikosten kohteiksi. 

– Hiljentynyt ostoskeskus, jossa on kauppa, muutama kuppila ja apteekki, voi olla otollinen paikka apteekkimurrolle. Soukka on alueena vähän syrjäinen, eikä ihmisiä liiku kovin paljon, hän kuvailee.

Suhteellisesti eniten apteekkiryöstöjä ja varkauksia tehtiin viime vuonna Sisä-Suomessa, kun taas Pohjanmaalla ja Lapissa ei poliisin tilastojen mukaan ollut tapauksia. Vastaavasti Helsingin keskustan ja suurten vartioitujen ostoskeskusten apteekit ovat paremmin turvassa ryöstöiltä kuin kauempana keskustasta sijaitsevat.

Siivo huomauttaa, että tilastoista saattaa puuttua yksittäisiä tapauksia. Rikosilmoitukseen on saatettu kirjata esimerkiksi kauppakeskusapteekin ryöstössä tekopaikaksi pelkästään ”liiketila”.

Ryöstöihin ei koskaan totu

Ryöstöt ja murrot lisäävät apteekkien henkilökunnassa turvattomuuden tunnetta. Apteekeilla on rajalliset mahdollisuudet estää häiriöitä ennalta, mutta niihin on hyvä varautua.

– Ryöstöihin ja murtoihin ei koskaan totu, eikä niitä voi valitettavasti kokonaan estää. Selkeä toimintaohje on tärkeä. Esimiehen ja henkilökunnan pitää tietää, miten toimitaan akuutissa tilanteessa ja kuinka jälkihoito tehdään, apteekkari Anne Hietala sanoo.

Hietalan kokemuksen mukaan apteekin työntekijät reagoivat uhkaaviin tilanteisiin yksilöllisesti. Ryöstötilanteet käydään välittömästi läpi esimiehen ja työterveyshoitajan kanssa.

– Moni on heti tilanteen jälkeen niin täynnä adrenaliinia, että ryöstö ei tunnu sillä hetkellä miltään. Tapahtumat on kuitenkin hyvä käydä läpi työpsykologin kanssa, koska tilanne voi alkaa pyöriä mielessä myöhemmin, apteekkari kertoo.

Hietala on yrittänyt lisätä työntekijöiden turvallisuutta kaikin keinoin, esimerkiksi uusilla valvontakameroilla ja paremmalla ulkovalaistuksella. Murtojen estämiseksi hän on hankkinut uudet kalterit ja turvaverkkoa oveen.

Teräaseella uhkaamisesta pitkä tuomio

Poliisilla ei ole tilastoa siitä, millaisia tuomioita apteekkiin kohdistuneista ryöstöistä ja varkauksista on langetettu.

– Teräaseella uhkaaminen ryöstössä voi tuoda ehdottoman yli kahden vuoden tuomion varsinkin, jos henkilöllä on muutakin rikollista taustaa ja oikeudessa käsitellään samalla kerralla useita rikoksia, Kari Siivo arvioi.

Kauklahden apteekkiin tammikuussa murtautunut mies saa tuomionsa toukokuussa. Anne Hietala toimii nykyään apteekkarina Helsingin Käpylän apteekissa.


Apteekkeihin kohdistuneet ryöstöt ja varkaudet                                                 

Vuosi                 Ryöstö               Varkaus*          
2010                    9                           9                           
2011                    6                           26                        
2012                    16                        15                        
2013                    19                        13                        
2014                    19                        13                        
2015                    21                        82                        
2016                    16                        97                        
2017                    21                        65                        
2018                    39                        82                        
2019                    29                        75                        
2020                    20                        58                        

Lähde: Poliisihallitus
* Varkaus sisältää törkeät tekomuodot, kuten apteekkimurrot. Luvut voivat olla alakanttiin, koska rikosilmoitukseen on saatettu kirjata esimerkiksi kauppakeskusapteekin ryöstössä tekopaikaksi pelkästään ”liiketila”.