THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on toiminut julkisuudessa asiantuntijana koronapandemian aikana. kuva: Studio Musta&Valkoinen
Artikkeli

Hanna Nohynek: Kuinka jakaa vähästä kaikille?

11.10.2021 | 10:12

Teksti : Ulla Ora

Jaa artikkeli:

Koronapandemiaan ja sen hoitoon liittyvien päätösten valmistelut ovat vaatineet Hanna Nohynekiltä ja hänen kollegoiltaan pitkiä päiviä ja vaikeita valintoja.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekistä on korona-aikana tullut kaikille tuttu televisiokasvo, jonka asiantuntemukseen ovat tukeutuneet niin kansalaiset kuin päättäjätkin.

Nohynek on reilun vuoden aikana joutunut valmistelemaan useita asiantuntija-arvioita isoja päätöksiä varten nopealla aikataululla. 

– On haastavaa tehdä hankinta- ja toimintapäätöksiä oletusten pohjalta, kun riittävää tutkittua näyttöä ei vielä ole olemassa.

Pandemia-ajan kovin paikka oli, kun jouduttiin päättämään rokotteiden priorisoinneista. Aluksi rokotteita tuli maahan niin vähän, että rokottamistahti oli hitaampaa kuin mihin olisi pystytty. Haasteita aiheutti myös epävarmuus rokotteiden kulloisestakin saatavuudesta.

– Kun jaetaan vähää, pitäisi priorisointi olla lääketieteellisesti perusteltua. Samalla pitäisi pyrkiä ihmisten tasavertaiseen kohteluun.

Priorisoinnit osuivat kohdilleen

Nohynekin mielestä priorisoinnit ovat osuneet kohdilleen, vaikka kritiikkiä on tullut etenkin terveydenhuollon henkilöstön rokotuksista.

– On ollut pakko miettiä, kenellä on suurimmat riskit saada vakava tauti. Koronapotilaita hoitavat rokotettiin ensin, samoin vanhainkotien hoivatyöntekijät. Lähdimme priorisoinnissa ajatuksesta, että terveysalan ammattilaisilla on yleensä parempi valmius suojata itseään kuin muilla ammattiryhmillä.

Koska rokotteita oli saatavilla niukasti, Suomi teki muutaman muun maan ohella päätöksen, että toinen rokoteannos annetaan vasta kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisestä, vaikka kliinisten tulosten perusteella suositeltu annosväli oli kolme viikkoa.

– Sekään päätös ei ollut helppo tehdä, mutta mielestäni päätös oli oikea. Oli tärkeää, että mahdollisimman moni sai edes yhden rokoteannoksen.

AstraZenecan rokotehaitat takaisku

Tiukka paikka pandemian aikana Nohynekille olivat myös AstraZenecan rokotteesta aiheutuneet terveyshaitat, joiden vuoksi useat maat vetivät rokotteen pois jakelusta tai rajasivat sen käyttöä. Suomessa rokotteen käyttö rajattiin 65 vuotta täyttäneisiin.

– Oli ikävä takaisku, että juuri AstraZenecan rokotteeseen liittyy tällainen haitta, koska sitä oli ajateltu koko maailman, ja erityisesti köyhimpien maiden pääasialliseksi rokotteeksi. 

Pandemiasta jää Nohynekin mukaan paljon opittavaa, ja sosiaali- ja terveysministeriö laatiikin jo valmistautumissuunnitelmaa mahdolliseen seuraavaan pandemiaan.

– On selvää, että maailman tuotantokapasiteetti esimerkiksi rokotteiden osalta ei vastaa tarvetta. 

Nohynek pitää EU-maiden yhteistyötä erittäin tärkeänä myös tulevissa pandemioissa. 

– EU:n yhteishankinnat mahdollistivat useamman rokotteen saamisen maahan. Silloin on vaihtoehtoja valita toinen rokote, jos yksi ei saakaan myyntilupaa ajoissa tai ole riittävän turvallinen tai tehokas.

Hanna Nohynek

  • THL:n ylilääkärinä vuodesta 2012 lähtien. On mukana kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä (KRAR).
  • Syntynyt vuonna 1958.
  • Valmistui lääketieteen tohtoriksi 1996.
  • Työskennellyt mm. matkailulääkärinä, THL:n rokotusturvallisuuslääkärinä ja kansainvälisen terveydenhuollon professorina.
  • On julkaissut yli 150 lääketieteellistä vertaisarvioitua artikkelia infektiotaudeista ja rokotuksista sekä pitänyt satoja tieteellisiä kongressiesityksiä.