Apteekkarit toivovat keskusteluyhteyttä Keski-Suomen hyvinvointialueeseen

Muutoksessa ei kuultu apteekkareita

Keski-Suomen apteekkarit eivät ole yrityksistä huolimatta päässeet neuvottelupöytiin hyvinvointialueen johdon kanssa.

Moni alueen apteekkari on yrittänyt olla yhteydessä kertoakseen palveluista, joilla apteekit voisivat vähentää muun terveydenhuollon kuormaa.

– Halua ja kiinnostusta on, mutta kellään ei ole toimivaa yhteyttä. Keskusteluyhteyden puute harmittaa ja aiheuttaa epätietoisuutta, kertoo Jyväskylän Uuden apteekin apteekkari Eija Joki.

Apteekkariyhdistyksen kokouksessa on noussut laajasti esiin huoli ja epävarmuus siitä, miten hyvinvointialueella jatkossa toimitaan.

Epävarmaa on esimerkiksi se, mennäänkö annosjakelussa kilpailutuksiin vai otetaanko käyttöön palvelusetelit. Alueen kunnissa on Joen mukaan annettu ristiriitaisia ohjeita, eikä apteekeilla ole ollut mahdollisuutta kommentoida esimerkiksi palvelusetelin käyttöön liittyviä sääntöjä.

Pitää sopia yhteisistä toimintatavoista

Apteekkarit pitävät tärkeänä, että toimintatavoista sovitaan yhdessä. Miten hyvinvointialueella hoidetaan esimerkiksi lääkeneuvonta uutta lääkehoitoa aloitettaessa tai miten verenpainepotilaiden seurantaa tehostetaan reseptien uusimisten yhteydessä?

Joki kertoo, että Jyväskylän kaupungilla ja apteekeilla on ollut näistä aiheista käynnissä yhteisprojektit, mutta on epäselvää, saadaanko hyväksi havaittuja toimintatapoja vietyä käytäntöön hyvinvointialueella.

– Haluaisimme olla mukana kehittämässä farmaseuttista hoitoa. Toivomme mahdollisuutta osallistua alueellisten hoitopolkujen suunnitteluun ja kehittämiseen, jotta hoidon tukeminen onnistuisi apteekeissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Vähemmän puheluita terveysasemille

Apteekkarit haluaisivat myös sopia terveydenhuollon edustajien kanssa, kuinka suhtaudutaan apteekissa ilmi tuleviin lääkitysongelmiin. Toimintatavoista sopimalla voitaisiin välttää turhia yhteydenottoja terveydenhuollon yksiköihin.

– Meistä on järkevää, että alueen apteekit jakavat tietoa keskenään päällekkäisten yhteydenottojen välttämiseksi, Joki sanoo.

Apteekkarit toivovat keskustelua myös alueellisten vaaratapahtumien eli HaiPro -ilmoitusten seurannasta ja niihin liittyvistä riskienhallinnan prosesseista.

– Apteekeilla on paljon tarjottavaa erityisesti prosessien sujuvuuden parantamiseksi ja turhien yhteydenottojen vähentämiseksi. Asiakkaan ohjaaminen hoitopolkujen mukaan tehostaisi organisaatioiden ja ihmisten terveyttä ja hoitoa, Joki sanoo.

Keski-Suomen hyvinvointialue:

• vastaa noin 273 00 keskisuomalaisen sote-palveluista
• budjetti tänä vuonna noin 1,3 miljardia euroa
• henkilöstöä yli 11 500
• muodostuu Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken kunnista.

Juttusarja hyvinvointialueista

Vuodenvaihteessa toteutettiin Suomen historian suurin hallintouudistus, joka siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät kuntien ja sairaanhoitopiirien vastuulta 21 uudelle hyvinvointialueelle.

Apteekkari-lehti kysyi muutaman hyvinvointialueen johdolta tulevaisuuden odotuksista ja siitä, millaisena he näkevät apteekkien roolin osana sotea. Sarjassa on aiemmin kirjoitettu Länsi-Uudenmaan, Satakunnan ja Lapin hyvinvointialueista.