Antibiootteihin tulisi suhtautua kuin syöpälääkkeisiin

Antibiootteja tarvitaan sairauksien hoidossa, mutta käytön pitää olla harkittua. Resistenssiongelma on jatkuvasti paheneva ja hiljainen kriisi.

Maailmassa kuolee vuosittain noin 700 000 ihmistä bakteeritauteihin, joita on aiemmin pystytty hoitamaan antibiooteilla. WHO:n arvion mukaan vuonna 2050 kuolemia saattaa olla jopa 10 miljoonaa vuosittain.

Kun antibiootit menettävät resistenssin vuoksi tehonsa, ihmiset voivat kuolla tavanomaisiin infektioihin, kuten keuhkokuumeeseen tai leikkauksen jälkeisiin tulehduksiin. Syöpähoidoista ja elintensiirroista tulisi vaarallisia.

Suomessa antibioottien teho pysynyt edelleen hyvänä. THL:n mukana meillä kuolee vuosittain 90 potilasta resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Tilanne on paljon huonompi esimerkiksi Etelä-Euroopassa.

Meillä antibiootteja saa vain reseptillä, antibioottien käyttöä seurataan, lääkäreitä koulutetaan ja kansalaisia valistetaan liiallisen antibioottien käytön haitoista.

– Avohoidon antibioottien käyttö on pysynyt Suomessa pienessä laskussa 20 vuoden ajan. Olemme saavuttaneet muut Pohjoismaat, joissa käytettiin vähemmän antibiootteja, kertoo TYKSin kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, Laboratoriotoimialueen johtaja Antti Hakanen.
 
Hakanen johtaa Suomalaista mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmää FiReä ja hän oli yhtenä pääkirjoittajista kansallisen mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelmalle, joka on käynnissä vuosina 2017–2021. Vaikka tilanne antibioottiresistenssin kanssa on globaalisti vakava, voidaan ongelma hänen mukaansa vielä ratkaista.

Nukkuva jättiläinen heräilee

Resistenssiongelma on jatkuvasti paheneva ja hiljainen kriisi.

– Ongelma on, että kiusaamme meitä ympäröivää miljardien vuosien aikana kehittynyttä mikrobien maailmaa muutaman kymmenen vuoden aikana keksityillä antibiooteilla. Olemme herätelleet uinuvaa jättiläistä, Hakanen sanoo.

Antibioottien käyttö lääketieteessä, eläinlääketieteessä ja eläintuotannossa aiheuttaa valintapainetta, jossa vahvimmat mikrobit jäävät eloon. Muuntuminen on mikrobeille luonnollinen tapa päästä eteenpäin elämässä.

Resistenssiongelmat liitetään usein sairaaloihin, sillä suuri osa resistenttien bakteerien aiheuttamista infektioista esiintyy sairaalapotilailla. Hakanen kertoo, että avohoidossa käytetään kymmenen kertaa enemmän mikrobilääkkeitä kuin sairaalahoidossa. Eläintuotannossa ja lemmikkieläinten hoidossa painokiloina mitattuna vielä kymmenen kertaa enemmän.

Antibioottien holtittoman käytön ja resistenssin aiheuttamiin ongelmiin alettiin herätä 1990-luvulla. Resistenssin torjunnassa on tehty Hakasen mukaan paljon hyviä asioita, mutta todella paljon on vielä tehtävääkin.

Hakanen korostaa, että antibiootteja on edelleen tärkeää käyttää sairauksien hoidossa, mutta käytön pitää olla harkittua. Antibiootteja yksinkertaisesti käytetään edelleen liikaa, eikä esimerkiksi uusia mullistavia, penisilliin kaltaisia antibiootteja ole lääkeyhtiöiden tuotekehitysputkissa.