Artikkeli

Aluevaaleissa ehdolla myös kymmenen apteekkaria

12.01.2022 | 09:30

Teksti : Erkki Kostiainen, Hanna Hyvärinen, Erja Elo

Jaa artikkeli:

Kysyimme ehdokkaana olevilta Apteekkariliiton jäsenapteekkareilta ja liiton jäsenapteekeissa työskenteleviltä proviisori- ja farmaseuttiehdokkailta kolme kysymystä:

1.    Miksi olet ehdolla aluevaaleissa?
2.    Mikä on tärkein asia, jota pyrit alueellasi edistämään?
3.    Miten edistäisit apteekkien integroimista osaksi alueesi uudistuvaa terveydenhuoltoa:

Ja näin he vastasivat:

Paula Henriksén, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Puolue: SDP (sitoutumaton)
Työskentelee apteekkarina Kruunupyyn Apteekissa

1. Näissä vaaleissa tehdään merkittäviä terveyspoliittisia päätöksiä, joten farmaseuttisen osaamisen pitää näkyä ja kuulua. On hankalaa kuvitella, että haastavia ja monimutkaisia poliittisia päätöksiä tehdään ilman osaavaa valtuustoa. Olen aina halunnut kehittää toimintaa yhä ketterämmäksi ja järkevämmäksi. Näen, että edessäni on ”tuhannen taalan paikka” päästä vaikuttamaan meille kaikille tärkeään terveydenhuoltoon.

Olen työskennellyt noin parinkymmenen vuoden ajan eri apteekeissa, toiminut opettajana ja kouluttajana. Tämän ohella minulla on kauppatieteiden maisterin- ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJET) ja lääkehoidon kokonaisarviointikoulutus (LHKA).

2. Terveys on yksi arvokkaimmista asioista. Mielestäni päätöksiä tulisi tehdä ennakoivasti ennen kuin tilanteet kärjistyvät. Pyrin nimenomaan panostamaan ennakoivan terveydenhuollon kehittämiseen ja palveluiden parempaan integraatioon. Lähtökohtaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmana on, että jo syntyneiden ongelmien hoito on paljon kalliimpaa kuin ongelmien ehkäiseminen ennalta.

3. On meidän kaikkien etu, että jokainen terveydenhuollon asiantuntija puhaltaa samaan hiileen. Niukat resurssit vaativat meiltä jokaiselta aktiivisia toimia. Kun saadaan apteekkiala integroitua paremmin terveydenhuoltoon, voidaan merkittävästi lisätä myös ennakoivan terveydenhuollon toimia ja parantaa samalla hoidon laatua.

Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 200 000 uutta hoitajaa terveydenhuoltoon, jotta voidaan vastata työntekijöiden eläköitymiseen ja suurten ikäluokkien tarvitsemaan hoivaan. Tämä ei onnistu, jos terveydenhuollossa ei pystytä luomaan toimivampia tapoja tehdä asioita. Huonosti käy myös, jos apteekkien asemaa horjutetaan entisestään ja ammattiapteekit ajetaan säästösyistä alas. Siksi näkisin, että tehtäväni on saada muut terveydenhuollon toimijat katsomaan ja ymmärtämään terveydenhuollon kokonaiskuvaa selkeämmin.     

Tarja Hyykky, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Puolue: keskusta
Työskentelee apteekkarina Juuan apteekissa

1. Lähdin aluevaaleihin ehdolle, koska haluan olla puolustamassa erityisesti lähipalveluiden säilymistä. Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Pelastustoimen ja ensihoidon palvelut tulee saada nopeasti asuinpaikasta riippumatta. Ikäihmisten on saatava inhimillinen ja laadukas hoiva läheltä kotipaikkakuntaa ja omaisia. Hoitohenkilöstön jaksamiseen ja työvoimapulaan on etsittävä pikaisesti ratkaisuja. Apteekit tulisi kytkeä vahvaksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää hyvinvointialueen palvelustrategiaa rakennettaessa. 

2. Pienen maalaiskunnan apteekkarina tärkeimmäksi asiaksi koen toimivien lähipalveluiden puolustamisen. 

3. Aluevaltuutettuna toisin esille, kuinka hyvinvointialueella voitaisiin huomattavasti enemmän hyödyntää apteekkien tarjoamia palveluja, kuten lääkkeiden koneellista annosjakelua, lääkityksen tarkistuksia ja eriasteisia lääkehoidon arviointeja, astmaatikkojen ja diabeetikkojen hoitotasapainon seurantaa sekä terveyspistepalveluja.

Juha Konttila, Pohjanmaan hyvinvointialue
Puolue: keskusta
Työskentelee apteekkarina Pyhäjoen apteekissa

1. Olen ollut politiikassa mukana enemmän ja vähemmän koko ikäni. Yhteisten asioiden hoito on minulle myös harrastus. Lähdin aluevaaleihin ehdokkaaksi, koska nyt ollaan luomassa Suomeen uutta järjestelmää. Haluan rakentaa parempaa huomista. Minulla farmasian alan ammattilaisena on annettavaa uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa.

2. Tärkein vaaliteemani on keskustalainen teema, että jokaisessa Suomen kunnassa on vähintään yksi hyvinvointiasema. Tietyt peruspalvelut, kuten sairaanhoitajan vastaanotto ja neuvolatoiminnat pitäisi löytyä jokaiselta hyvinvointiasemalta. Terveydenhuoltopalvelujen pitää olla ihmisillä helposti saavutettavissa ja saatavilla. Saatavuudessa pitää hyödyntää myös digitaalisuutta. Palveluketjujen pitäisi olla sujuvia, että asiakas ohjataan oikeaan palveluun yhden yhteydenoton perusteella. Asiakasta ei saa pompottaa luukulta toiselle. 

3. Apteekkarina olen usein sanonut, että apteekin pitää olla matalan kynnyksen terveydenhuollon piste. Hyvinvointialueiden strategiaa luotaessa tämä pitää ottaa huomioon. Apteekit voiva olla kumppaneita kunnissa toimiville toiminnoille, esimerkkinä vanhusten palveluasuminen. Apteekit voidaan kytkeä mukaan siten, että apteekit osallistuvat annosjakeluun ja lääkityksen tarkistuspalveluihin. Nämä apteekkien toiminnot pitäisi kirjata hyvinvointialueiden palvelustrategiaan ja nimenomaan siten, että kumppanina hyödynnetään lähiapteekkia.

Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Puolue: keskusta
Työskentelee apteekkarina Vieremän Apteekissa

1. Vieremällä olen pystynyt tekemään arjessa moniammatillista yhteistyötä monipuolisesti sekä julkisten että yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Olen voinut olla apteekkilaisena osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä viedä osaamisemme asiakkaidemme lääkehoitojen onnistumiseksi. Pienen apteekin yrittäjänä palvelen itse asiakkaita ison osan työpäivästäni, niinpä koin tärkeäksi lähteä pyrkimään puolustamaan näiden tärkeiden arjen palveluiden säilymistä paikallisesti.

2. Tärkein vaalitavoitteeni on arjessa tarvittavien sote-lähipalveluiden saatavuuden varmistaminen kaikenikäisille. Tämän toteutumiseksi näen tärkeimpänä sen, että terveyskeskukset tai -asemat säilytetään myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen pienissä ja reunoilla sijaitsevissa kunnissa, jotta pääsemme sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotoille kohtuullisilta etäisyyksiltä.

3. Edistäisin apteekkien integroitumista osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen uudistuvaa sotea kytkemällä apteekit vahvaksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää rakennettaessa hyvinvointialueen palvelustrategiaa. Tämä näkyisi asukkaille konkreettisesti apteekkien ammattilaisten osaamisen hyödyntämisenä asiakkaiden lääkehoitojen onnistumiseksi ja kokonaisuuden hallitsemiseksi.

Apteekit voisivat esimerkiksi arvioida säännöllisesti iäkkäiden ja monia lääkkeitä käyttävien lääkehoitoa. Apteekit voisivat myös antaa omaishoitajille mahdollisuuden hyödyntää apteekin farmaseuttisia asiantuntijapalveluita, kuten lääkkeiden koneellista annosjakelua, lääkityksen tarkistusta ja eriasteisia lääkehoidon arviointeja. Apteekit voisivat toteuttaa asiakkaiden lääkkeiden annosjakelua asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti kehittämällä koko lääkehoitoprosessia pitkäjänteisesti. 

Päivi Mäkelä, Satasote
Puolue: keskusta (sitoutumaton)
Työskentelee apteekkarina Nakkilan apteekissa

1. Olen ehdolla aluevaaleissa, koska kyseessä on ainutkertainen mahdollisuus kehittää paikallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä varmistaa pelastuspalvelujen saatavuus läheltä. Minulla ei ole aiempaa poliittista taustaa.

2. Tärkein vaaliteemani on peruspalvelujen saatavuus läheltä. Uskon myös, että on mahdollista rakentaa aiempaa asiakaslähtöisempiä sote-palveluja ja sujuvampia hoitoketjuja, jolloin asiakkaat voisivat yhdellä yhteydenotolla päästä tarvitsemiensa palvelujen piiriin. 

3. Apteekkien integroituminen osaksi paikallista terveydenhuoltoa tapahtuu korostamalla lääkitysturvallisuuden roolia hoitoketjuissa sekä nostamalla tietoisuutta apteekkien tuottamista, lääkitysturvallisuutta varmistavista farmaseuttisista palveluista.

Yhtenä erityistoiveena on saada Satasoten hyvinvointialueelle lääkitysturvallisuuskoordinaattorin toimi, joka olisi apteekkien yhteistyökanava julkiseen terveydenhuoltoon. Hän voisi esimerkiksi toimia apteekkien ja muun terveydenhuollon tutkimusprojekteissa ja erilaisissa uusia toimintamalleja kehittävissä piloteissa. Apteekkien roolin laajentaminen lääkehoitojen seurannassa olisi myös luonteva tapa parantaa asiakkaiden lääkehoidon laatua läheisessä yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa.

Sirpa Peura, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Puolue: kokoomus
Työskentelee apteekkarina Lähiapteekki Sykkeessä Lahdessa

1. Aluevaltuustoon tarvitaan kokeneita osaajia, jotka ymmärtävät sote-uudistuksen tavoitteet ja tuntevat terveyspalvelujärjestelmän ja sen haasteet sekä kehittämistarpeet. Olen toiminut pitkään Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon luottamustehtävissä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sen jaoston puheenjohtajana. Lisäksi olen toiminut useissa luottamustehtävissä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, mm. HYKS-lautakunnan ja Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan puheenjohtajana sekä HUS:n hallituksen jäsenenä. Näiden tehtävien kautta olen hankkinut sellaista tietoa ja osaamista, joka hyödyttää aluevaltuuston työtä hyvinvointialueen asukkaiden palveluiden kehittämisessä.

2. Nopeampi hoitoon pääsy.

3. Tarvitsemme säännöllisiä tapaamisia yhteisten asioiden äärellä apteekkien ja muun terveydenhuollon edustajien kanssa. Tärkeitä yhteistyön aiheita ovat mm. annosjakelu- ja LHA-palvelut sekä toiminnan kehittäminen apteekkien HaiPro-ilmoitusten perusteella.

Petteri Pietikäinen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Puolue: kristillisdemokraatit
Työskentelee apteekkarina Karttulan apteekissa

1. Aluevaltuustoissa on mahdollisuus vaikuttaa juuri omaan alaani, eli sote- ja pelastustoimen asioihin.

2. Terveyspalvelujen järjestäminen ja näiden palvelujen syvällinen tarkasteleminen, ja tarvittaessa korjaaminen: ovatko nämä palvelut järjestetty tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja potilasturvallisesti?

3. Apteekeilla – ja tavalla jolla, niiden toiminta on järjestetty – olisi paljon annettavaa uudistuvalle terveydenhuollolle. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta kansanterveyslain säätämisestä, joka siirsi sote-palvelujen järjestämisen kunnille pois tuolloisesta ammatinharjoittajamallista (kunnanlääkäri-malli). Samoihin aikoihin myös apteekkijärjestelmää yritettiin sosialisoida, mutta näin ei käynyt. Nyt voimme vertailla, miten apteekit toimivat vielä varsin hyvin, mutta julkinen terveydenhuolto kärsii hoitajapulasta, resursseista ja näköalattomuudesta. Tämä liittyy johtamiseen ja rahoittamiseen. Apteekkia johtaa ja kehittää apteekkari etulinjassa. Samanlaista "läheisyyttä etulinjaan", ketteryyttä ja tehokkuutta johtamiseen ja rahoitukseen haluaisin julkiseen terveydenhuoltoonkin. Paluu ammatinharjoittajamaliin häämöttää tulevaisuuden sote-ratkaisuissa. 

Hyvinvointialueiden apteekeilla ja terveydenhuollolla pitäisi olla yhteinen keskustelufoorumi tiedon ja yhteistyön lisäämiseksi. Mahdollisesti myös yhteisen strategian ja työnjaon luomiseksi. Apteekkien pitäisi saada hoitaa "oma tonttinsa" esimerkiksi annosjakelun suhteen myös laadullisin kriteerein, eikä vain tuijotettaisi hintaa, jota "ylisuuret toimijat" polkevat lääkehuollon paikallisuuden kärsiessä. Tähän pitää saada tolkku - myös kilpailulainsäädännöllisesti. Palvelusetelin käyttö lisäsi kuluttajan valinnanvapautta.

Anu Rasi-Leskinen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Puolue: keskusta
Työskentelee apteekkarina Sulkavan apteekissa

1. Pohdin pitkään, lähdenkö mukaan aluevaaleihin. Olin kuntavaaleissa viime keväänä ensimmäistä kertaa, ja pääsin Kuopion perusturvalautakuntaan varajäseneksi. Olen tehnyt kuluneen syksyn aikana esimerkiksi aktiivisesti työtä lääkkeiden annosjakelun saamiseksi lähipalveluna, vaikka se ei ole tulosta tuottanutkaan. 

2. Pyrin edistämään apteekkien ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä. 

3. Näkisin asian mieluiten toisin päin: mitä terveydenhuollon palveluja apteekissa voisi tehdä, voisiko apteekki toimia ns. sote-asemana harvaan asutulla seudulla? Apteekin terveyspiste ja etälääkäripalvelujen tarjoaminen ovat jo nyt hyviä esimerkkejä. Meillä on apteekeissa päivittäin tilanteita, joissa pitäisi saada nopeasti lääkäriin yhteys. Viestien lähettäminen lääkärille esimerkiksi Kanta-palveluiden kautta ja lääkehoitoon liittyvien huomioiden kirjaaminen Kantaan olisivat kiireellisiä kehityskohteita.

Jyri Saastamoinen, Kainuun hyvinvointialue
Puolue: kokoomus 
Työskentelee apteekkarina Vaalan apteekissa 

1. Apteekkienkin näkemys on tärkeä terveydenhuollossa. Olemme osa terveydenhuoltoa ja pidän huolta, ettei meitä unohdeta. 

2. Tärkein edistettävä asia on tehokas ja taloudellinen hoito. 

3. Apteekit voisivat toimia esimerkiksi diabeetikoiden hoitotarvikkeiden jakelupisteenä. Apteekeissa voisi myös antaa rokotteita ja apteekeissa voisi olla etälääkärin vastaanottopisteitä, mikä voisi helpottaa asiakkaiden digitaalista asiointia.

Alueen hoitokäytänteet ja hoitopolut pitäisi tiedottaa myös apteekeille. Terveydenhuollon ja apteekkien kesken pitäisi olla ainakin kerran vuodessa yhteinen keskustelutilaisuus.

Lauri Viitanen, Keski-Suomen hyvinvointialue
Puolue: kokoomus
Työskentelee apteekkarina Jyväskylän Korpilahden apteekissa

1. Minua pyydettiin ehdokkaaksi. Haluan vaikuttajaksi hyvinvointialueelle, ettei siitä tule pahoinvointialuetta.

2. Apteekkariliiton aluevaalitavoitteet kokonaisuudessaan. Julkinen talous ei tule pärjäämään ilman yksityisiä palvelun tarjoajia. Hyvinvointialueella ei tule olla verotusoikeutta.

3. Kytketään apteekit vahvasti osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, kun hyvinvointialueen palvelustrategiaa rakennetaan. Varmistetaan apteekkipalvelut jatkossakin lähipalveluna. Mahdollistetaan matalan kynnyksen terveyspalvelujen tarjoaminen apteekissa ja puretaan byrokratiaa. Kasvollinen yrittäjyys pystyy vastaamaan alueelliseen palvelutarpeeseen alueellisten tarpeiden pohjalta.

Proviisori- ja farmaseuttiehdokkaat avoapteekeissa

Kirsi Kotokorpi, Pirkanmaan hyvinvointialue
Puolue: vihreät (sitoutumaton)
Työskentelee farmaseuttina Nokian 1. apteekissa 

1. Apteekin asiakaspalvelutyössä kohtaan päivittäin asiakkaita, jotka painivat terveydenhuollon haasteiden kanssa. Asiakaskohtaamiset ovat vahvistaneet halua vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lääkehoidon arviointi -koulutus, potilastapaukset ja terveydenhuollon työntekijöiden kohtaamiset laajensivat näkemystä entisestään. 

2.  Matalan kynnyksen palvelut ja oikea-aikainen hoito. Hoitoon hakeutuminen tulee olla helppoa ja oikean hoidon piiriin ohjaaminen joustavaa silloinkin, kun avuntarvitsija ei tiedä, mistä apu löytyy. Digitaaliset palvelut ajanvarauksesta etävastaanottoon helpottavat asiakkaita ja vapauttavat henkilöstöä potilastyöhön. 

3. Terveyspisteet ovat hyvä esimerkki matalan kynnyksen terveyspalveluista. Apteekit ovat mainio sijoituspaikka tällaiselle helposti tavoitettavalle palvelulle sekä pienillä paikkakunnilla että isojen kauppakeskusten yhteydessä.
Lääkehoitojen arvioinnit lisäävät potilaan hoitoon sitoutumista ja säästävät terveydenhuollon resursseja. Moniammatillinen yhteistyö lääkehoitojen arvioinnissa parantaa apteekkien ja terveydenhuollon välistä kommunikaatiota. Palvelusetelien käyttöönotto sekä annosjakelussa että lääkehoitojen arvioinneissa toisi apteekkeja kiinteämmäksi osaksi terveydenhuoltoa. 

Elina Lankinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Puolue: keskusta
Työskentelee proviisorina Lappeenrannan Lauritsalan apteekissa ja Kaukaan sivuapteekissa

1. Tulevien hyvinvointialueiden rakentajiksi tarvitaan monen alan ammattilaisia. Koin, että osaamisestani voisi olla hyötyä oman alueeni hyvinvointialueen rakentajana. Minulla on kokemusta paitsi terveydenhuollosta, myös asiakas- ja työntekijäkokemusten rakentamisesta sekä pitkä kokemus esimiestyöstä. Myös lisäkoulutukseni niin talouden, yrittäjyyden kuin teknologian käyttäjäkokemusten rakentamisesta ovat aihepiirejä, jotka koen hyödyntävän tulevan hyvinvointialueen rakentamisessa. Apteekkityössäni näen päivittäin terveydenhuoltoa paitsi asiakkaan, myös ammattilaisen ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta. 

2. Tärkeintä on, että palvelut ovat lähellä, ja että niitä kehitetään yhdessä asiakkaiden, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa palvelun laadusta tinkimättä. 

3. Näen apteekit tärkeänä osana asiakkaan palvelupolkua. Asiakkaan terveyden ylläpitoa ja siitä huolehtimista voidaan toteuttaa myös apteekeissa yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa. Asiakkaan terveyttä ei hoideta yksistään sairaaloissa tai terveyskeskuksissa, vaan sitä hoidetaan ja siitä huolehditaan myös hoitokäyntien välillä. Asiakkaan tilannetta pitää osata aina katsoa kokonaisuutena. 

Apteekki on matalan kynnyksen lähipalvelu, jota voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää kokonaisuuksia suunniteltaessa. Apteekkeja voitaisiin hyödyntää myös lähipalveluiden tuottamisessa - onhan apteekkitoimipisteitä myös siellä, missä ei enää ole muuta terveydenhuollon toimipistettä. Apteekit ovat tärkeä osa myös potilas- ja lääkitysturvallisuuden kokonaisuudessa.

Näen suuren potentiaalin, jota on sääli hukata, ellei sitä huomata ottaa osaksi kokonaisuuden suunnittelua. 

Anne Penttala, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Puolue: SDP
Työskentelee farmaseuttina Kauhajoen 1. apteekissa

1. Olen ehdolla aluevaaleissa voidakseni vaikuttaa nyt muodostettavan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uuteen kokonaisuuteen, nythän luodaan uusia toimintatapoja vanhojen lisäksi. 

2. Tärkein asia mielestäni on palveluiden tasapuolinen saatavuus koko alueella myös harvaan asutuilla alueilla. Lisäksi uudessa järjestelmässä tulee säilyttää hyvin toimivat osat kunnossa ja heikommin toimivia tulee kehittää parempaan suuntaan.

3. Apteekkien integroiminen muuhun alueen terveydenhuoltoon ja uuteen hyvinvointialueeseen on tärkeää mm. annosjakelun ja lääkehoidon tarkistusten osalta. Uutena apteekit voisivat varsinkin syrjäseuduilla tarjota etälääkäri/etähoitajan vastaanottoyhteydet mm. ikäihmisille ja niille, joilla ei ole itsellä kotona mahdollisuutta käyttää omia yhteyksiä tai omaa osaamista käyttää niitä. Myös käytön opastus ja tuki onnistuisi apteekissa.

Jani Rönkkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Puolue: keskusta 
Työskentelee proviisorina Iisalmen Keskusapteekissa

1. Lähdin ehdolle, koska nyt on mahdollisuus luoda kokonaan uutta. Tällä hetkellä toiminta on pitkälti ”tulipalojen sammuttelua”, kun pääpaino pitäisi olla ennaltaehkäisyssä. Näen lähipalvelut äärettömän tärkeinä. Meillä on oltava jatkossakin terveyspisteet joka kunnassa ja liitoskunnassa. Palveluvalikoima toki eroaa, mutta terveydenhuoltoon pääsemisen täytyy olla helppoa asuinpaikasta riippumatta.

Olen toisen kauden kaupunginvaltuutettu Iisalmessa ja näen, kuinka kunnan näkökulmasta muutos on historiallisen suuri. Terveydenhoitopalvelut ovat kouluasioiden ohella asioita, jotka puhututtavat eniten kuntalaisia, ja joista itsekin saan eniten kysymyksiä kaupunkilaisilta. 

2. Palvelujen alueellinen saatavuus. Suurin osa väestöstä saa palvelut melko vaivattomasti, vaikka terveyspisteet säilyisivät vain Kuopio-Iisalmi-Varkaus-akselilla, mutta tarvitaan terveyspisteitä myös pienemmissä kunnissa, jotta turvataan helppo hoitoon pääsy kaikille. Hoitoketjut lähtevät lähiterveyspisteistä, joten matka sinne ei saa olla pitkä. Muutoin on vaarana väestön hyvinvointierojen polarisoituminen ja ongelmien kasautuminen.

3. Palvelusetelien käytön laajentamisella. Ottaisin esimerkkiä esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun Sotesta. Asiakas voi ostaa annosjakelupalvelun siitä apteekista, mikä hänelle sopii ja mistä hän kokee saavansa parhaan palvelun.
Apteekkien osaamisen hyödyntäminen esimerkiksi lääkehoitojen arvioinneissa olisi myös hyvä huomata. Valitettavasti ensin pitäisi riittävän aukottomasti todistaa palvelun taloudellinen hyöty, jotta hyvinvointialueet olisivat valmiita maksamaan siitä. 

Joitakin palveluita voitaisiin mahdollisesti tuottaa apteekeissa lisäkoulutuksen tai apteekkien palkkaaman lisähenkilöstön turvin, esimerkiksi rokottaminen. Kaikki yhteistyö on hyvästä, ihan jo säännöllinen palaveeraaminen terveydenhuollon toimijoiden kesken ajankohtaisista aiheista. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lauri Untamo, Keski-Uusimaan hyvinvointialue
Puolue: kokoomus
Työskentelee sivutyönä farmaseuttina Tuusulan 1. Apteekissa

1. Haluan olla mukana edistämässä Keski-Uudenmaan asukkaiden hyvinvointia. Kun voi hyvin, voi elää enemmän!
  
2. Uusien hyvinvointialueiden tulee varmistaa palveluiden saavutettavuus. On tärkeämpää puhua terveysasemien sisällöistä kuin sijainneista. Usein käytettävien palveluiden tulee olla lähellä ja palvelut, joita tarvitsee vaikkapa vain kerran, voivat olla etäämmällä. On tärkeää, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut ajallaan ja laadukkaasti. Hyvin hoidetut matalan kynnyksen palvelut ehkäisevät ongelmien kasvamista ja pitkäaikaistumista. Pitää myös kehittää aktiivisesti erilaisia digitaalisia ja etäpalveluita. Erityisenä huolena on nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus.

3. Apteekit tulee ottaa mukaan hyvinvointialueiden toimintaan. Apteekkien ja hyvinvointipalveluiden kesken tulee olla saumaton yhteistyö ja tiedonkulku. Yhteistyötä pitäisi lisätä erityisesti annosjakelussa, kotihoidon toteuttamisessa, terveysneuvonnassa ja lääkityksen seurannassa. Joillain alueilla tulee varmaankin tilanne, että terveyskeskus lopetaan ja kylälle jää ainoaksi terveyspalveluksi apteekki. Voisiko joitain sotepalveluita jalkauttaa apteekkiin?

Mikäli huomaat listalta puuttuvan apteekeissa työskenteleviä ehdokkaita, kerro siitä toimitukselle (toimitus@apteekkari.fi)