Uutinen

Terveysvaikuttajat Porissa: Hyvä yhteistyö tukee järkevää lääkehoitoa

14.07.2016 | 14:32

Teksti : INKERI HALONEN

Järkevän lääkehoidon edistämisestä, sen keinoista ja mahdollisuuksista keskusteltiin torstaina Porin Apteekkariliiton järjestämässä tilaisuudessa.

Paikalla keskustelemassa keskustelussa olivat kansanedustaja Sari Raassina (kok.), Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju, Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi sekä Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala.

Ritala kiitteli hallitusta siitä, että rationaalisen lääkehoidon edistäminen on tuotu hallitusohjelmaan.

- Aiheen pohtiminen on yhdistänyt alaa paljon, ja se on ollut antoisaa. Olemme puhuneet yhdessä asiasta paljon, ja paljon on työtä jo tehtykin, mutta vielä sitä riittää.

Raassina kiitti hallituksen saamasta palautteesta ja totesi, että on tärkeää löytää ne kohdat, joista voidaan säästää niin, ettei se vaikuta haitallisesti ihmisiin. Yhtenä tärkeänä säästökohteena Raassina piti lääkehävikin pienentämistä.

- Meidän on tärkeää löytää ne keinot, joilla tarpeettomia lääkkeitä ei kerry kotiin ja lääkejätteeksi.

Keskustelijat totesivat, että lääkehävikin vähetäminen vaatii myös lääkekorvausjärjestelmän uudistamista niin, ettei asiakkaan ole edullisempaa aloittaa lääkehoitoa suurella pakkauksella.

- Jos lääke ei sitten sovikaan, niin lääkkeitä jää käyttämättä valtava määrä. Kuitenkin asiakas herkästi valitsee sen isomman pakkauksen, jos se on hänelle edullisempi kuin pieni aloituspakkaus, Lääkäriliton Marjo Parkkila-Harju totesi.

Lääkehoidon arvioinneista tehtävä säännöllisiä

Yksi keino järkevän lääkehoidon edistämisessä ovat eriasteiset lääkehoidon arvioinnit.

Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala pohti, tulisiko arvioinnit jatkossa kohdistaa vanhusväestön lisäksi juuri eläköityviin.

- Tehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta on tärkeää, että opimme tunnistamaan sen kohdan, missä ihminen hyötyy eniten lääkehoidon arvioinnista. Olemme tähän asti keskittyneet yli 75-vuotiaisiin. Mutta ehkä meidän pitäisikin siirtää katse eläköityvään ikäluokkaan, Ritala sanoi.

Ritala muistutti, että eläkeiän lähestyessä lääkehoitojen määrä usein lisääntyy, ja samaan aikaan tapahtuu siirtymä pois työterveyshuollon piiristä.

- Tämä voisi olla vielä vaikuttavampi kohderyhmä lääkehoitojen arvioinneille, Ritala totesi.

Kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Raassina piti lääkehoitojen säännöllisiä arviointeja ehdottomasti mahdollisina.

- Yhteiskunnalla ei pitäisi olla varaa siihen, että tuetaan vaikuttamattomia menetelmiä. Lisäksi me tarvitsemme tutkittua tietoa siitä, mitkä ovat lääkkeiden todelliset yhteisvaikutukset. Tätä on ymmärrettävästi vaikea tutkia, ja tarvitsemme tässä yhteistyötä tieteentekijöiden kanssa.

Marjo Parkkila-Harju totesi Lääkäriliiton olevan samoilla linjoilla arviointien suhteen. Hän piti tärkeänä, että perusterveydenhuollosta tulisi potilaan kotipesä, josta hoidon kokonaisuutta voitaisiin hallita ja tarvittaessa tehdä yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa.

- Lääkitystä pitäisi arvioida säännöllisesti ammattilaisten kanssa. Lääkepuoli kehittyy lisäksi valtavasti koko ajan, ja on tärkeää, että ammattilaisten tiedot ja koulutus pysyvät koko ajan ajantasalla.

Mikä on apteekin rooli sotessa ja lääkitysarvioinneissa?

Keskustelun vetäjä, Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen kysyi keskustelijoita, millaisena he näkevät apteekkien roolin lääkitysarviointien teossa ja tulevassa sotessa.

Apteekkari Marja Ritala muistutti, että toistaiseksi sote-uudistus koskee sosiaalihuoltoa ja perus- ja erikoissairaanhoitoa.

- Mutta apteekeilla on tässä kaikessa rajapinta, joka toivottavasti tulee vain kasvamaan. Sote tulee karsimaan muita lääkehoidon toimipisteitä. Silloin yli 800 apteekkien toimipistettä ympäri Suomen voivat tarjota asiakkailleen todellisen lähipalvelun. Ehkä apteekissa voidaan jatkossa osallistua hiukan enemmänkin potilaan lääkehoidon tukemiseen, Ritala sanoi.

Fimean ylijohtaja Sinikka Rajamäki totesi, että olisi kovin epärationaalista, jos rationaalisen lääkehoidon edistämisessä ei hyödynnettäisi lääkehoidon ammattilaisia.

Rajaniemi muistutti, että yhteistyön avulla myös lääkehoitoihin kohdistuvia säästöjä voidaan kohdentaa järkevästi. 

-  Jos yhteistyö ei lähde toimimaan ja tuo tehokkuutta ja säästöjä hoitoon, ne säästöt haetaan jotenkin muuten. Tämä aika kannattaa hyödyntää, Rajaniemi painotti.

Kansanedustaja Raassinna muistutti, että järkevän lääkehoidon lisäämiseksi voitaisiin tehdä paljon jo nyt ilman sote-uudistustakin. Se vaatii hyvää johtajuutta ja avointa mieltä.

Parkkila-Harju totesi, että hänen lääkäriuransa aikana moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt valtavasti.

- En tunnista sellaista ilmapiiriä, että haluttaisiin olla vain omissa poteroissa. On tärkeää, että yhteistyö toimii ja että paikalliset hyvät käytänteet saadaan leviämään laajalle.

Sitouttaminen lääkehoitoon on ensiarvoista

Raassina kertoi, että pitkäaikainen kokemus kliinikkolääkärinä on tehnyt selväksi sen, että osa lääkärin vastaanotolla annetusta lääkeneuvonnasta menee potilaalta aivan ohi.

- Siksi on tärkeää, että lääkkeen luovuttaa potilaalle aina lääkehoidon ammattilainen, joka keskittyy neuvomaan juuri tätä asiakasta. Tästä ei pidä koskaan luopua. Lisäksi on varmasti niin, että potilas ei jännitä farmaseuttia tai proviisoria yhtä paljon kuin erikoislääkäriä, Raassina sanoi.

Lääkäriliiton Parkkila-Harju totesi, että potilaan sitouttaminen hoitoon on erittäin tärkeää. Vastaanotolla on hoidettavana kuitenkin monta muutakin asiaa, ja siksi on tärkeää, että lääkitys haetaan jatkossakin apteekista ja asiakas saa samalla ammattilaisten antamaa neuvontaa lääkkeen oikeaan käyttöön.

- Saumaton yhteistyö eri ammattilaisten välillä on jatkossakin äärimmäisen tärkeää, Parkkila-Harju totesi.

Lääkärit kaipaavat parempaa tietoa itsehoitovalmisteiden valikoimasta

Ilman reseptiä apteekista saatavan lääkevalikoiman kasvamista kaikki keskustelijat pitivät erittäin hyvänä asiana.

Parkkila-Harju muistutti, että hintaero ajaa kuitenkin ihmisiä yhä hakemaan reseptiä lääkkeeseen, jonka he voisivat saada apteekista myös ilman reseptiä.

- Tämä ruokkii yhä jonkin verran palvelujärjestelmän käyttöä.

Parkkila-Harju kertoi myös, että terveyskeskuksissa koetaan väillä hämmentyneitä hetkiä, kun potilaat kertovat lääkäreille ja hoitajille sellaisista itsehoitovalmisteista, joista heillä ei ole ollut tietoa.

- Me saamme kovin huonosti tietoa siitä, millaisia ilman reseptiä saatavia lääkkeitä apteekeissa on tarjolla. Parempi tieto reseptivapaista valmisteista voisi auttaa myös puhelinneuvontaa tekeviä hoitajia ohjaamaan asiakkaita itsehoitoon lääkärikäynnin sijaan.

Hän kertoi tekevänsä itse aina välillä kiertokävelyjä apteekkiin, jotta hän pysyy perillä nykyisestä valikoimasta.

Kansanedustaja Raassina kertoi puolestaan olevansa järkyttynyt siitä, miten laajaa usko ilman reseptiä saatavien lääkkeiden vaarattomuuteen onkaan.

- Olen nyt ensimmäistä kertaa sellaisessa työyhteisössä, joka ei koostu terveydenhuollon ammattilaisista. On ollut järkyttävää nähdä, kuinka yleistä käsitys reseptivapaiden lääkkeiden vaarattomuudesta on.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että apteekin antama neuvonta itsehoitolääkkeiden turvallisen käytön takaamiseksi on tärkeää.

Tilaisuuden tallenne Periscopessa ei ole enää katsottavissa.