Oriolan ongelmat lääkejakelussa vaikeuttavat yhä apteekkien normaalia toimintaa, vaikka... Lue lisää »

Fimea suosittelee Oriolan asiakkaita huomioimaan mahdolliset toimitusviiveet omissa til... Lue lisää »

Apteekin Terveyspiste tukee ja täydentää julkista terveydenhuoltoa ja helpottaa esimerk... Lue lisää »

On ymmärrettävää, että tietojärjestelmäuudistukset ovat haasteellisia. Jokin tässä kuit... Lue lisää »

Lääketukkuri Oriolan lääketoimituksissa on tapahtunut hieman parannusta, mutta Apteekka... Lue lisää »

Tanska uudisti apteekit tiiviimmäksi osaksi terveydenhuoltoa

Apteekkijärjestelmä   20.04.2017 14:50  INKERI HALONEN Carsten Lundager

Carsten Lundager,

Uudistus kasvatti sivuapteekkien määrää yli sadalla. Samalla apteekin palveluvalikoimaa kasvatettiin ja tuotevalikoimaa karsittiin.

Tanskan apteekkarit elivät liki kymmenen vuotta epätietoisina siitä, miten maan apteekkijärjestelmää uudistettaisiin.

Kun uusi laki kesällä 2015 astui voimaan, tunnelma oli sekä helpottunut että epätietoinen.

Uusi laki säilytti vanhasta järjestelmästä proviisoriomistuksen ja viranomaisohjauksen pääapteekin apteekkarin, pääapteekkien määrän ja sijainnin suhteen.

Uutta oli kuitenkin se, että kukin apteekkari sai luvan perustaa enintään seitsemän sivuapteekkia 75 kilometrin säteelle pääapteekistaan. Lisäksi pienempiä itsehoitolääkkeiden myyntipisteitä saa perustaa vapaasti.

Runsaan puolentoista vuoden aikana uusia sivuapteekkeja on perustettu yli sata.

Varmuus alan tulevaisuudesta näkyy investoinneissa, kun apteekkien toimintaa kehitetään nyt pitkän odottelun jälkeen innolla.

Kollegasta on tullut kilpailija

Toistaiseksi ei ole tiedossa, että yhdelläkään apteekilla olisi seitsemää sivuapteekkia, mutta 3–4 sivuapteekkia on jo useilla apteekkareilla.

Yksi heistä on Kööpenhaminan esikaupunkialueella apteekkarina toimiva Jakob Tjelum.

Hän peri apteekkiluvan yhteydessä kaksi sivuapteekkia, ja kolmannen hän avasi pian pieneen ostoskeskukseen.

Kilpailija ilmestyi nopeasti vain puolentoista kilometrin päähän, samalle pääkadulle.

– Häntä harmitti vietävästi se, ettei hän tarttunut aikanaan tähän tilaan kauppakeskuksessa ja että minä sain sen hänen kieltäydyttyään, Tjelum naurahtaa.

Tilanne on samankaltainen myös muualla Tanskassa; noin puolet uusista sivuapteekeista on perustettu lähemmäs kilpailijaa kuin omaa pääapteekkia, useissa tapauksissa aivan viereen.

Tilanne on hämmentänyt, kun kollegasta on tullut kilpailija.

– Minua kilpailu ei haittaa, ja voin hyvin jutella rennosti kollegoideni kanssa kaikesta muusta paitsi tietysti omista liikesuunnitelmistani. Tiedän kyllä, että joiltakin tämä ei enää onnistu, Tjelum toteaa.

Apteekit tarjoavat terveydenhoitoa tukevia palveluita

Uusi laki on vahvistanut apteekkien roolia terveydenhuollossa.

Se muun muassa velvoittaa apteekit tarjoamaan New medication –palvelua kaikille asiakkaille, jotka hakevat ensimmäistä kertaa lääkettä todettuun pitkäaikaissairauteen.

Palvelun avulla parannetaan sitoutumista lääkehoitoon.

– Apteekki ei saa palvelun tarjoamisesta erillistä korvausta. Toiveenamme on kuitenkin saada selkeää tietoa palvelun vaikuttavuudesta, Tanskan Apteekkariliiton asiantuntija Birgitte Nørby Winther.

Tietoa kerätään parhaillaan myös toisesta apteekin palvelusta, lääkityksen tarkistuksesta. Pilotissa tarkistetaan lääkitys tuhannelta asiakkaalta.

Yhteiskunta korvaa apteekeille jo inhalaatiohoidon tarkistuspalvelun. Tarkastuksia tehdään vuosittain kymmeniä tuhansia, ja palvelu on vakiintunut osaksi apteekkien toimintaa.

Terveydenhuollollista roolia on korostettu myös rajoittamalla apteekin tuotevalikoimaa.

Lääkeviranomainen julkaisee kolmen kuukauden välein listat apteekin valikoimiin soveltuvista ja soveltumattomista tuotteista. Soveltumattomia tuotteita ovat esimerkiksi huulipunat ja hiusharjat.

Listat pitenevät koko ajan, eikä niiden vaikutuksista apteekkien talouteen ole vielä tietoa.

Linjaus on aiheuttanut hämmennystä lähinnä maaseudulla, jossa apteekki saattaa olla ainoa terveyden- ja hyvinvoinnin tuotteita myyvä yritys.

– Asiakkaan on voinut olla vaikea ymmärtää, miksei hän voi enää ostaa hiusharjaa apteekista. Mutta se on vain täytynyt hyväksyä, Nørby Winther kertoo.

Tanskan ja Suomen järjestelmissä merkittäviä eroja

Tanskan apteekkijärjestelmä eroaa suomalaisesta merkittävästi siinä, että apteekkilupa on elinikäinen, eikä urakiertoa apteekista toiseen juurikaan ole.

Lupia vapautuu siis lähinnä apteekkarin kuollessa ja yhä useammin apteekkarin jäädessä vapaaehtoisesti eläkkeelle.

Eroa on myös siinä, että jos lupa myönnetään apteekkarille, tämän ei tarvitse luopua aiemmasta apteekkiluvastaan.

Lisäksi isona erona on se, ettei Tanskan apteekeissa ole esillä yhtään itsehoitolääkettä, vaan ne ovat kaikki tiskin takana.

Merkittävä osa itsehoitolääkkeistä, 76 prosenttia, löytyy myös kauppojen ja kioskien valikoimista, samalla tavoin tiskin takaa.

Suurin osa itsehoitolääkkeistä myydään kuitenkin apteekeista.

Ensi vuoden alusta myyntiä vapautetaan niin, että tuotteet on mahdollista siirtää ihmisten itse valittaviksi.

Muutos ei koske kipulääkkeitä, jotka pysyvät yhä kassan takana.

Toistaiseksi esillä on vain arvailuja siitä, miten muutos tulee vaikuttamaan myynnin jakautumiseen kauppojen ja apteekkien välillä.

Ainakin apteekkari Tjelumia vaikutukset potilasturvallisuuteen huolettavat enemmän.

Tjelum on hämmästynyt siitä, että Suomessa itsehoitolääkkeet, myös kipulääkkeet, ovat olleet apteekeissa esillä jo parikymmentä vuotta ja että itsehoitolääkehyllyistä löytyy muun muassa gramman vahvuinen parasetamolivalmiste.

– Eikö siinä ole aivan valtavia turvallisuusriskejä, hän ihmettelee.