Uutinen

Sote herättää huolta Varsinais-Suomessa - apteekkiasioita ei ole vielä pohdittu

26.06.2017 | 11:00

Teksti : INKERI HALONEN

Apteekkikysymyksiä osana sotea ei ole vielä ehditty pohtia.

Varsinais-Suomen maakunta on Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueista selvästi suurin: väestöä on yli kaksinkertaisesti Satakuntaan ja Pohjanmaahan verrattuna.

Kimpassa – Allihopa -nimellä kulkeva sote-uudistus herättää alueella huolta.

Alueen muutosjohtajat ovat julkisesti pohtineet uudistuksen vaikutuksia muun muassa palveluiden laatuun sekä olleet huolissaan resurssien riittämättömyydestä ja rahoituksesta.

Kiireen läsnäolo on ilmeistä; muutosjohtaja Antti Parpo onkin ilmoittanut valmistautuvansa siihen, että sotea viilataan vielä viitisen vuotta sen käynnistymisen jälkeen.

Apteekkikysymyksiä osana sotea ei ole vielä ehditty pohtia, Parpo kertoo.

– Emme ole niin pitkällä suunnittelussa, että apteekkikysymyksiä ratkotaan erillisinä asioina.

Parpo kertoo, että yrityksiä ja järjestöjä kuullaan valmistelussa, mutta ne eivät ole suoraan valmistelussa mukana.

– Hyviä ideoita on suotavaa aina esittää ja niitä otetaan vastaan. Apteekkien aktiivisuutta pyydetään osoittamaan yritystyöryhmämme kautta.

Kiireen keskellä apteekkien rooli osana sotea on jäänyt ohuelle pohdinnalle, Salon Vanhan apteekin apteekkari Pekka Torniainen vahvistaa.

Torniaisen mukaan suhtautuminen apteekkeihin on kuitenkin ollut pääosin myönteistä.

– Mutta apteekkien rooli sotessa tuntuu olevan jokseenkin epäselvä, koska soten ”pääasioiden” hoito vaatii kaiken energian, hän toteaa.

Annosjakelun käyttö voi lisääntyä

Varsinais-Suomessa on käynnissä useita sote-uudistukseen nivoutuvia maakunnallisia hankkeita, muun muassa ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen tähtäävä hanke sekä digiajan hyvinvointipalveluita kehittävän ODA-hankkeen pilotti hengitystieinfektioiden sähköisen oirearvion käyttöönotosta.

Molemmilla voi periaatteessa olla merkitystä apteekin toimintaan.

Varsinais-Suomi on THL:n raporttien mukaan peränpitäjä lääkkeiden koneellisen annosjakelun suhteen; yli 80 prosenttia kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä ei ole ottanut annosjakelua käyttöönsä.

THL:n suositus on, että annosjakelu otettaisiin kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivassa käyttöön.

Kasvupotentiaalia on siis paljon.

Hengitystieinfektiopotilaiden karsiminen lääkärin vastaanotolta sähköisen asiantuntijapalvelun avulla voi lähtökohtaisesti tuoda isoja kevennyksiä potilasruuhkiin; hengitystieinfektiot kun ovat yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkärin hoitoon.

Se, lisääkö vai vähentääkö sähköisen oirearvion käyttö infektioiden itsehoidon neuvontaa apteekeissa, on vielä epäselvää.

**

VARSINAIS-SUOMI

Asukkaita                      475 580
Terveysasemia                     80
Yliopistosairaaloita             1, Turussa
Apteekkeja                             76

MITÄ TAPAHTUU NYT? Valmistelevaa työtä on tehty paljon ja monella saralla, ja nyt pöydällä on muun muassa palveluintegraation ja palveluketjujen pohdinta.

**