Medifon luopuu lähivuosina perinteisistä muovikasseista. Lue lisää »

Nettikeskusteluun perehtyminen auttaa ammattilaisia lääkehoidon tukemisessa, sanoo apul... Lue lisää »

Apteekkarit Marianne Ahonen ja Jukka Väätäinen avaavat ensimmäiset sairaaloissa toimiva... Lue lisää »

Hyvä fyysinen kunto keski-iässä ehkäisee sydänsairauksien ja muun muassa dementian kehi... Lue lisää »

Jopa 1,4 miljardia aikuista on vaarassa sairastua mm. sydäntauteihin ja diabetekseen. Lue lisää »

Selvitys Torniosta: Lääkitystiedon eri lähteissä merkittäviä eroja

Potilasturvallisuus   08.12.2017 11:32  INKERI HALONEN ISTOCKPHOTO

,

Vain viiden potilaan oma ilmoitus lääkityksestään vastasi Reseptikeskuksessa olevia tietoja. Yhdeksän potilaan tiedot puolestaan vastasivat terveyskeskuksessa olevia tietoja. Tutkittavia oli noin 50.

Kolme eri tietolähdettä, kaikissa erilaiset tiedot samasta asiasta.

Mikä tiedoista on siis oikea?

Tätä proviisorit Niina Makkonen ja Liisa Vähälassi selvittivät noin 50 torniolaisen ikäihmisen lääkitystietojen osalta.

Kelan ylläpitämä Reseptikeskus kertoi yhtä tarinaa, Tornion terveyskeskuksen tietojärjestelmä toista.

Ja kolmannen kertoi asiakas itse puhelimitse joko Makkoselle tai Vähälassille.

Erot olivat paikoin merkittäviä.

– Vain viiden potilaan oma ilmoitus lääkityksestään vastasi Reseptikeskuksessa olevia tietoja. Yhdeksän potilaan tiedot puolestaan vastasivat terveyskeskuksessa olevia tietoja, Makkonen kertoo.

Tietojen selvittäminen ja vertaaminen kävi salapoliisityöstä

Tornion kaupungin, Helsingin yliopiston ja Tornion II Alatornion apteekin kanssa tehty yhteistutkimus kohdistettiin yli 75-vuotiaisiin torniolaisiin, joiden käytössä oli vähintään seitsemän reseptilääkettä tai ravintolisää ja joiden lääkitystä ei ollut tarkastettu kahden viime vuoden aikana.

Tutkimus oli Makkoselle ja Vähälassille varsinaista salapoliisityötä.

He saivat aluksi sairaanhoitajan tulostamat lääkelistat Tornion terveyskeskuksen Pegasos-tietokannasta.

Sen jälkeen proviisorit perehtyivät tutkittavien Reseptikeskuksen tietoihin.

Listojen saamisen jälkeen Makkonen ja Vähälassi soittivat tutkimukseen osallistuville ja pyysivät heitä kertomaan kaikista käytössä olevista lääkkeistään.

Kun lääkityslista oli saatu kuntoon, alkoi turvallisuuden tarkastelu

Kun kokonaiskäsitys kunkin potilaan lääkityksestä oli valmis, alkoi lääkityksen turvallisuuden tarkastelu.

Makkonen ja Vähälassi tarkastivat ensin lääkkeiden yhteisvaikutukset yhden tietokannan avulla, sitten lääkkeiden soveltuvuuden iäkkäille käyttämällä toista tietokantaa.

Kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia löytyi yhteensä 58, eli joillakin potilailla oli niitä lääkityksessään useampia.

Yleisimmin kyse oli varfariinista, eli verenohennuslääkkeestä.

Noin puolella tutkittavista oli käytössään lääkkeitä, joiden ei katsota soveltuvan iäkkäiden käyttöön, kuten masennuslääke amitriptyliini, antihistamiini hydroksitsiini ja muun muassa ahdistuksen hoitoon käytettävä diatsepaami.

Kolmannen tietokannan avulla selvitettiin lääkityksen haittavaikutusten riskitasot ja yksittäisten lääkkeiden riskitasot kunkin haittavaikutuksen osalta. 

Selvityksen mukaan joka viides potilas altistui lääkityksensä takia antikolinergisille haittavaikutuksille, kuten suun kuivumiselle, huimaukselle, virtsaamisvaikeuksille ja ummetukselle.

Lopuksi Makkonen ja Vähälassi merkitsivät listaan muun muassa mahdolliset päällekkäisyydet ja erityistä huomiota vaativien lääkkeiden ottoajankohdat.

– Vaikka lääkitys olisi muuten kunnossa, voi lääkkeen väärä ottoajankohta tai -tapa haitata lääkkeen imeytymistä ja näin haitata lääkehoidon toteutumista suunnitellulla tavalla, Vähälassi selventää.

Asiakas parhaiten perillä omasta lääkityksestään

Luottettavimpana tietolähteenä Makkonen ja Vähälassi päätyivät pitämään asiakkaan itse kertomaa totuutta omasta lääkityksestään.

– Tosin siinäkin saattaa olla puutteita. Lääkityksen kokonaisarviointeja tekevät ovat usein todenneet, että vasta tapaaminen asiakkaan kotona auttaa selvittämään oikeasti kaikki asiakkaan käyttämät lääkkeet, Makkonen toteaa.

Puhelimessa asiakas saattaa unohtaa jonkin lääkkeistään, tai valmiste on sellainen, ettei asiakas miellä sitä lääkkeeksi tai siitä kertominen hävettää.

Jos lääkevalmiste on saatu yksityislääkäriltä paperireseptillä, siitä ei ole missään järjestelmässä mitään tietoa.

– Näiden tapausten määrä vähenee nyt merkittävästi, koska kaikki lääkemääräykset täytyy tehdä sähköisesti, ja poikkeustilanteessa tehdyt paperiset tai puhelinmääräykset sähköistetään apteekissa. Näin ainakin Reseptitietokeskuksesta löytyy tieto kaikista määrätyistä reseptilääkkeistä, Makkonen toteaa. 

Arkisto


Biohajoavat muovikassit yleistyvät apteekeissa
21.09.2018 08:00 ERJA ELO

   21.09.2018 08:00 ERJA ELO


Suomi24-sivusto paljastaa suomalaisten karun lääkesuhteen
20.09.2018 09:55 VIRPI EKHOLM

20.09.2018 09:55 VIRPI EKHOLM


Apteekit tulevat sairaaloihin – TAYS avaa ensin, KYS seuraa pian perässä
19.09.2018 09:27 INKERI MERILUOTO

   19.09.2018 09:27 INKERI MERILUOTO


Kova kunto antaa keski-ikäiselle viisi vuotta lisää elinaikaa
18.09.2018 09:07 UUTISPALVELU DUODECIM

18.09.2018 09:07 UUTISPALVELU DUODECIM


Neljäsosa aikuisista liikkuu liian vähän
17.09.2018 09:08 UUTISPALVELU DUODECIM

17.09.2018 09:08 UUTISPALVELU DUODECIM


Apteekit valmiina varmennejärjestelmään - skanneri paljastaa lääkeväärennökset
13.09.2018 16:05 ERJA ELO

   13.09.2018 16:05 ERJA ELO


Tutkimus: Poisvedetyt verenpainelääkkeet eivät lisää syöpäriskiä
13.09.2018 08:47 ELINA AALTONEN

   13.09.2018 08:47 ELINA AALTONEN


Noutoautomaattien valikoima laajenee – videoapteekin kehittäjältä uusi ratkaisu
12.09.2018 13:10 INKERI MERILUOTO

   12.09.2018 13:10 INKERI MERILUOTO


Siun sote ottaa palvelusetelin käyttöön lääkkeiden annosjakeluun
10.09.2018 12:40 Olli-Pekka Tiainen

   10.09.2018 12:40 Olli-Pekka Tiainen


Uudesta influenssalääkkeestä lupaavia tuloksia
10.09.2018 08:52 UUTISPALVELU DUODECIM

   10.09.2018 08:52 UUTISPALVELU DUODECIM