Uutinen

Pharmadata vahvistaa asemiaan

16.05.2016 | 09:30

Teksti : ERJA ELO

Ilkka Toivola aikoo vahvistaa apteekkijärjestelmiä tuottavan Pharmadatan asemaa alansa markkinajohtajana. Pelinrakentaja osaa siirtää pallon sinne, missä joukkueen vahvuudet tulevat parhaiten esiin.

Ilkka Toivola solmii koripallotossujen nauhoja Kirkkoharjun koulun liikuntasalin pukuhuoneessa. On torstai-ilta, kello käy kahdeksaa, alkamassa ovat BCKT Kirkkonummen treenit.

Hän vilkaisee ranteessaan olevaa aktiivisuusranneketta. Leposyke on huomattavan alhainen, vain 48, mutta kentällä syke nousee jopa 160:een

Alhainen leposyke on peruja nuoruusvuosilta, jolloin Toivola harjoitteli parhaimmillaan kahdeksan kertaa viikossa koripalloa ja jääkiekkoa. Hän seuraa aktiivisuusrannekkeen keräämää tietoa omaksi ilokseen.

– Eihän tästä suoranaista hyötyä on, mutta näen ainakin, onko tullut täyteen 8 000 askelta päivässä, hän virnistää.

Jokin aika sitten Helsingin Sanomissa kaksi johtamisen professoria kirjoittivat, että hyvästä kunnosta ja treenatusta ulkonäöstä on tullut työmarkkinoilla yksi johtajan uskottavuuden mitta.

Uralla eteenpäin pyrkivät urheilevat, koska heitä arvioidaan osaamisen lisäksi myös elämäntyylin perusteella.

Johtajan on hyvä näyttää nuorekkaalta ja sopusuhtaiselta ”ajokoiralta”, koska tällainen olemus säteilee kestävyyttä ja elämänhallintaa.

Toivolaa vertaus naurattaa. Hänestä urheilu ja itsestä huolehtiminen eivät ole johtajalle välttämättömyys, mutta etua hyvästä kunnosta on. Urheilusta saamallaan energialla hän jaksaa innostaa työporukkaa ja selviytyä paremmin ongelmatilanteista.

– Jorma Ollilakin pelasi aina tennistä aamuisin klo 7–8, entinen nokialainen huomauttaa.

Tavoitteena selvä markkinajohtajuus

Toivola aloitti Pharmadatan toimitusjohtajana lokakuussa. Hänen tavoitteenaan on kirittää yhtiö alan selväksi markkinajohtajaksi ja venyttää etumatkaa kilpailijaan, apteekkijärjestelmiä valmistavaan Receptumiin.

– Meillä on nyt hyvä vauhti päällä. Uuden sukupolven pd3-järjestelmä asennettiin viime vuoden aikana 30 apteekkiin, juhannukseen mennessä se on jo 50 apteekissa.

Microsoft-pohjaisen pilvipalvelun käyttö on Toivolan mukaan vaivatonta, koska apteekin ei esimerkiksi tarvitse tehdä päivityksiä. Jos järjestelmään tulee ongelma, Pharmadata pystyy päivittämään kerralla kaikki järjestelmää käyttävät apteekit.

– Järjestelmän opettelu vaatii muutaman viikon, mutta kun opetteluvaihe on ohi, apteekit ovat olleet hyvin tyytyväisiä, hän sanoo.

Pharmadata kehittää pd3:a jatkuvasti. Toivola ei voi paljastaa kehitysideoita kilpailuedun menettämisen vuoksi. Pienissä apteekkipiireissä tiedot valuvat helposti kilpailijan korviin.

– Kehitysvauhti on sellainen, että lisäämme pd3:en noin sata uutta toimintoa puolessa vuodessa. Meiltä on toivottu esimerkiksi sitä, että apteekit saisivat helpommin raportteja tuntikohtaisista asiakasmääristä tai myytyjen tuotteiden keskihinnasta.

Jorma Ollilan edessä jännitti

Ilkka Toivola pääsi vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä Hewlett-Packardille myyntitehtäviin vuonna 1989. Hän sai hoidettavakseen yhä suurempia asiakkuuksia, ja lopulta hänet lähetettiin pariksi vuodeksi Saksaan HP:n Euroopan markkinointikeskukseen.

Suomeen palattuaan hänen vastuulleen annettiin ohjelmistopalveluliiketoiminnan ja Suomen konsultointipalvelujen vetäminen. Toivolan ohjauksessa liiketoiminta kasvoi sadalla prosentilla kahtena vuotena peräkkäin.

Hän ehti olla HP:llä kymmenen vuotta, kunnes hänet napattiin Nokialle vuonna 2000. Ajoitus oli loistava, sillä hän sai olla mukana Nokian kasvussa maailman johtavaksi matkapuhelin- ja tietoliikenneverkkoyhtiöksi.

– Suurin haaste urallani on ollut pitää pääjohtaja Jorma Ollilalle esityksiä. Olin ollut vuoden Nokiassa, kun pääsin koko johtoryhmän eteen ensimmäisen kerran. Salissa oli niin paljon kokemusta toimialasta ja johtamisesta, että rima oli todella korkealla, Toivola muistelee.

Presentaatio meni hyvin, kuten kaikki muukin. Toivolalle annettiin parin vuoden välein lisää vastuuta. Parhaimmillaan hän vastasi it-projektitoimituksista globaalissa mittakaavassa.

Hänellä oli lähes 400 alaista kaikissa maanosissa, ja joukko palveli parhaimmillaan 130–140 asiakasyritystä ympäri maailmaa.

– Nokialla oli tosi kova tekemisen meininki. Vastasin yli sadan miljoonan euron liiketoiminnasta. Koen suurta tyydytystä, että asiat saatiin toimimaan niin hyvin, hän sanoo.

Nokian vaikeudet alkoivat ensin puhelinpuolella ja laajenivat palvelubisnekseen. Huhtikuussa 2007 toteutettiin Nokian ja Siemensin fuusio, jossa verkkoliiketoiminnat laitettiin yhteen.

– Fuusio oli haastavaa. Ensimmäiset kolme kuukautta tuntui, että ajoimme autoa eteenpäin kovaa vauhtia, mutta ratti puuttui, Toivola naurahtaa, vaikka silloin ei naurattanut.

Nokia Siemens Networksin painiessa omien vaikeuksiensa kanssa, koko Suomi ajautui vuonna 2008 taantumaan maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena.

– Silloin aloin ajatella, että voisin tehdä jotain muutakin, Toivola sanoo.

Johtaja on puolet ajasta oikeassa

Nokialta Toivola pääsi pörssiyhtiö Prohan toimitusjohtajaksi vuonna 2009. Yhtiön pääbisnes oli tarjota öljy- ja kaasuyhtiöille palveluliiketoiminta, kuten projektihallinnan ohjelmistoja.

Toivola sai käännettyä yrityksen talouden kannattavaksi.

Kahden vuoden kuluttua hänet valittiin Medixine Oy:n toimitusjohtajaksi. Yhtiö teki sähköisiä terveyspalveluja digitalisoimalla erilaisia terveyspalveluprosesseja. Yhtiö toteutti esimerkiksi Sitran kanssa Taltioni-projektin, jossa luotiin jokaiselle suomalaiselle tarkoitettu elektroninen, verkossa toimiva terveyskortti.

Vastaava suuri projekti oli Tampereen kaupungille ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirille luotu Terveystasku-palvelu. Siinä sydänpotilaiden tiedot saatiin siirtymään jouhevasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, ja näkymään myös potilaalle itselleen.

Nyt Toivola johtaa Suomen Apteekkariliiton kokonaan omistama Pharmadataa. Vuonna 1989 perustettu yhtiö toimittaa apteekeille tietojärjestelmiä ja tietoliikenneratkaisuja. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 7 miljoonaa euroa.

Vuodet johtajana ovat muokanneet Toivolan johtamistapaa. Siinä korostuvat nyt vuorovaikutteisuus ja yhdessä tekeminen.

– Kokenutkin johtaja on vain puolet ajasta oikeassa, täytyy olla nöyryyttä kuunnella muita. Kun omia hyviä ideoitaan testaa toisten kanssa, voi huomata, etteivät ne niin hyviä olleetkaan.

Toivola haluaa kuulla hyvät ja huonot uutiset aina mahdollisimman nopeasti, jolloin niihin on helpompi tarttua.

– Mulla on toimintaperiaatteena ”never shoot the messenger”. Kun joku tuo huonoja uutisia, se ei ole kyseisen henkilön vika, vaan yrityksellä on ongelma, joka pitää ratkaista yhdessä.

Pharmadata kuuntelee apteekkareiden toiveita

Toivola pomputtaa palloa liikuntasalin parketilla ja etenee kohti koria. Lajissa häntä kiinnostavat monipuolisuus, taktiikka ja tiimipeli.

– Pärjäämiseen tarvitaan tiimi, joka koostuu erilaisista pelureista. Se on ollut hyvä oppi työelämäänkin, hän analysoi.

Pharmadatan tiimiä hän luonnehtii hyväksi ja osaavaksi. Henkilökunnasta yli puolet on farmasian tutkinnon suorittaneita. Toivola tuo tiimiin vahvaa ohjelmistoalan myynnin ja markkinoinnin osaamista.

Yhtiön 36-henkinen työporukka tuottaa pienellä resursoinnilla palvelua 450 apteekille. Henkilöstömäärä kasvaa sitä mukaa, kun pd3:lle saadaan lisää käyttäjiä. Täksi vuodeksi on jo budjetoitu rahaa kolmen uuden työntekijän palkkaamiseen.

Tiimin haasteet liittyvät Toivolan mukaan kommunikaatioon ja markkinointiin: sekä aktiivinen markkinointiviestintä että häiriötilanneviestintä kaipaavat selkiyttämistä.

– Välillä Pharmadatan viestit ovat olleet aika teknisiä. Meidän pitää alkaa puhua selvemmin pd3:n hyödyistä apteekeille sen sijaan, että puhuisimme järjestelmän ominaisuuksista.

Hän on luottavainen sen suhteen, että Pharmadata vahvistaa asemaansa apteekkijärjestelmien markkinajohtajana pd3:n avulla. Salix-järjestelmää käyttää edelleen yli 400 apteekkia, joista merkittävä osa pitäisi saada seuraavina vuosina vaihtamaan pd3:een.

Kärkipaikalle pääsy edellyttää apteekkareiden toiveiden kuuntelua.

– Tavoitteena on, että pd3 on kaikkien Apteekkariliiton jäsenapteekkien oma järjestelmä, jonka kehittämiseen apteekkarit pystyvät vaikuttamaan. Mikään verkko-ohjelmisto ei leviä, ellei se ole aidosti käyttäjäystävällinen, hän kiteyttää.