Suomalainen luottaa eniten palomieheen ja apteekkityöntekijään. Lue lisää »

Tämä uutissivusto hiljenee pariksi viikoksi. Tuoreita uutisia tarjolla jälleen elokuun ... Lue lisää »

Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta puuttuu päivittäin asiakkaiden virheellisiin val... Lue lisää »

Mahdollisesti jopa kaksi miljardia ihmistä eli noin kolmannes koko ihmiskunnasta on yli... Lue lisää »

Tasavallan presidentti on nimittänyt kansanedustaja Annika Saarikon (kesk.) perhe- ja p... Lue lisää »

Pärjääkö ikäihminen digitalisoituvien apteekkipalvelujen kanssa?

Digitalisaatio   17.05.2017 10:45  ERJA ELO

Kirsi Pietilä (vas.), Tuuli Mattelmäki ja Liisa Tiainen keskustelivat digipalveluista.

Yhteiskunnan digitalisoituessa palveluiden ulkopuolelle jää paljon ihmisiä. Miten apteekkipalvelut turvataan jatkossakin kaikille?

Ikääntyneillä suomalaisilla on kohtuullisen hyvät valmiudet käyttää digitaalisia palveluja.

Tätä mieltä on Liisa Tiainen, joka vastaa Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. Osaamisen taso vaihtelee kuitenkin paljon.

– Suomessa on edelleen puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta, jotka eivät koskaan käytä internetiä. Kaikki eivät osaa lukea tekstiviestejäkään, hän sanoo.

Oppimista vaikeuttaa se, että koko ajan syntyy uutta tekniikkaa ja digitaalisia palveluja. Iäkkäiden on vaikea hoitaa asioitaan itsenäisesti, koska pankkiasioinnissa, Kelan tukien hakemisessa, verotuksessa ja lääkäriaikojen varaamisessa ohjataan verkkopalveluihin.

– Jopa kodinteknologia muuttuu niin monimutkaiseksi, että kohta pitää opetella käyttämään jääkaappia, Tiainen sanoo.

Yhteiskunnan palvelujen digitalisoituessa ulkopuolelle jää paljon ikäihmisiä. Apteekkari Kirsi Pietilä näkee Helsingin Kontulassa päivittäin asiakkaita, joilla ei ole pankkitunnuksia, eivätkä he tule koskaan sellaisia hankkimaan.

– Siihen tyssää heidän mahdollisuutensa seurata omia lääkitystietojaan Kanta-palvelusta tai tehdä toimentulotukihakemus sähköisesti, Kelan toivomalla tavalla. Ihmettelen, miten he mahtavat selviytyä.

Apteekit lisäävät digitaalista palvelua

Apteekkiala julkaisi oman digitalisaatiostrategiansa viime vuoden lopulla.

Strategiassa korostetaan sitä, että apteekit säilyvät edelleen lähipalveluna, mutta verkkoasioinnin kysynnän kasvaessa apteekkien tulee olla valmiina asiakkaiden digitaaliseen palveluun.

Apteekkien digikehityksen ehdottomasti käytetyin palvelu on sähköinen lääkemääräys, joka muuttui pakollisesi vuoden alusta. Noin 99 prosenttia resepteistä on nykyisin sähköisiä.

Reseptien sähköistäminen on helpottanut kuluttajien asiointia apteekissa. Samalla se on tarjonnut terveydenhuollon ammattilaisille kattavamman käsityksen potilaalle määrätyistä lääkkeistä.

Pietilän mukaan kansalaiset ovat tottuneet uusien palveluiden käyttöön vähitellen.

Sähköinen reseptikin on ollut käytössä jo niin pitkään, että se alkaa olla ikäihmisillekin helppo hallita.

– Osa ikäihmisistä käy jo itse katsomassa lääketilannettaan Omakannasta, mutta osa kyselee edelleen apteekin tiskillä, mitkä reseptit heidän pitäisi seuraavaksi uusia.

Verkkokauppa kasvaa hitaasti

Digitalisoinnin yksi osa ovat apteekkien verkkopalvelut. Suomessa on jo noin sata apteekkia, joista saa tilattua lääkkeitä verkon kautta kotiovelle.

Kirsi Pietilä ei ole vielä nähnyt tarpeelliseksi perustaa verkkoapteekkia, koska ikääntyneet ovat Kontulan apteekin suurin asiakasryhmä. Heille perinteinen apteekkipalvelu on tärkeintä.

Pietilä arvelee, että tulevaisuudessa tarjolla voi olla hyvinkin erilaisia palvelumuotoja.

– Ehkä lääkkeiden tilaaminen toimii tulevaisuudessa niin, että asiakas näyttää kotonaan mobiililaitteelle lääkepurkin viivakoodia ja samalla kännykkä lähettää apteekkiin ilmoituksen siitä, että asiakas tulee hakemaan uuden paketin huomenna.

Ikäihmiset mukaan kehitystyöhön

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun asiantuntija, professori Tuuli Mattelmäki Aalto yliopistosta toivoo, että apteekit ottaisivat ikäihmiset mukaan digitaalisten palveluidensa suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa.

– Käytettävyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä asioita. Palveluja ei kannata pyrkiä kehittämään keskivertokäyttäjille, vaan on ymmärrettävä, että on erilaisia käyttäjäryhmiä: jotkut palvelut sopivat paremmin toisille ja toiset toisille.

Mattelmäki kertoo, että digitaalisessa palvelumuotoilussa erotetaan kaksi osaa: frontstage eli se, miten asiakas tulee tekemään ostoksia ja backstage eli se, miten eri toimijat keskustelevat taustalla keskenään.

Nämä kaksi eri tasoa ovat esillä myös apteekkialan digitalisaatiostrategiassa. Palveluita halutaan kehittää niin erilaisille yksilöille kuin myös parantamaan muun terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kirsi Pietilä vahvistaa, että kumpikin stage on apteekeissa hallinnassa jo nyt. Apteekit ovat olleet jo pitkään digitalisaation eturintamassa sähköisen reseptin ansiosta ja erilaisten tietojärjestelmien kautta.

– Apteekit toimivat terveydenhuollon kanssa sähköisesti niin paljon kuin pystyvät, mutta tämä osa digitaalisuudesta ei näy asiakkaalle, hän sanoo.

Pietilän mielestä ideaalitilanteessa kaikki terveydenhuollon keskinäiset kontaktit olisivat sähköisiä. Silloin apteekit voisivat keskittyä asiakkaaseen ja hänen tarpeisiinsa.

Apteekkien toiveena on myös, että jatkossa digitalisaatio auttaisi muun muassa turvaamaan laitoshoidosta kotiutettavan potilaan lääkehoidon jatkumisen ja helpottaisi lääkehoidosta tehtyjen havaintojen kommunikoimista lääkärin ja apteekin välillä.

Mutta ennen kuin tähän päästään, puhelinta tarvitaan edelleen paljon.

Etäpalvelua voikutsua lähipalveluksi

Apteekkipalveluja löytyy toistaiseksi sieltäkin, missä ei ole muita terveyspalveluja. Keskustelijoiden mielestä on tärkeää, että apteekki on fyysisesti läsnä, eikä matka sinne ole liian pitkä.

– Kyllähän sitä mielellään ajattelisi, että apteekki säilyy lähipalveluna. Mutta meiltä ovat jo kadonneet pankkien toimipisteet ja monet muut lähipalvelut. Voisivatko apteekit käyttää uudenlaista kekseliäisyyttä ja kehittää syrjäseuduille esimerkiksi liikkuvaa apteekkipalvelua, Tuuli Mattelmäki pohtii.

Keskustelun vetäjä Katariina Kalsta kertoo, että pitkien välimatkojen Sodankylässä on toiminut hyvin järjestely, jossa apteekki on laittanut lääkkeitä kirjastoauton mukaan. Ostajat saavat lääkeneuvontaa soittamalla autosta apteekkiin.

Kainuun maakunta puolestaan testaa etähyvinvoinnin palveluiden tarjoamista apteekin tiloissa. Kyse ei ole apteekin omasta palvelusta, vaan apteekki tarjoaa teknisen tuen ja laitteet, joilla asiakas voi ottaa yhteyttä esimerkiksi lääkäriin.

Tuuli Mattelmäen mielestä palvelumalli kuulostaa hyvältä, mutta hän miettisi sen nimeä tarkemmin.

– Miksi palvelua kutsutaan etäpalveluksi? Sehän tuo palvelun ihmisen lähelle.

Kasvokkainen kohtaaminen on yhä tärkeää

Keskustelijoiden mielestä digitalinen palvelu sopii hyvin moniin tilanteisiin, mutta kaikessa se ei voi korvata henkilökohtaisesti tapahtuvaa palvelua.

Esimerkiksi lääkehoitoon sitouttamista on hankalaa toteuttaa muuten kuin kasvokkain.

– Itse ajattelen, että terveydenhuollon palveluissa myös henkilökohtainen kontakti on edelleen äärettömän tärkeä, Mattelmäki kiteyttää.

Samaa mieltä on Pietilä. Vaikka ihmiset osaavat googlata kaikkea, terveydenhuollon ammattilaisia tarvitaan tulevaisuudessakin tulkitsemaan tietoa.

Pietilä suunnittelee ratkaisuksi ajanvarauksella toimivaa ”omafarmaseuttipalvelua”. Samalla kun henkilökohtaisen neuvonnan rooli kasvaisi, voisi takatiloissa tehtävää työtä siirtää yhä enemmän apteekkiroboteille.

Palveluja kehitetään liian hajanaisesti

Iäkkäiden ihmisten osuus Suomen väestöstä kasvaa vääjäämättä ja tämä tulee olemaan yksi yhteiskunnan keskeisistä haasteista.

Miten hyvin tämä on otettu huomioon terveyspalvelujen kehittämisessä? Pystyykö Suomi tarjoamaan lähivuosina terveyspalveluja ikääntyneille?

Tuuli Mattelmäki näkee, että osa digitaalisten terveyspalvelujen kehittämisestä tähtää nimenomaan siihen, että kaikille suomalaisille olisi tarjolla palvelua.

– Joskus tosin voi olla vaarana se, että mennään teknologia edellä ja käyttäjät jäävät vähemmälle huomiolle.

Liisa Tiainen on huomannut, että digitaalisten palvelujen kehittäminen tapahtuu sirpaleittain ja hajanaisesti eri puolilla Suomea.

– Näyttää siltä, että joka puolella on meneillään kehitysprojekteja, joissa tehdään hyviäkin ratkaisuja. Mutta päällekkäistä työtä tehdään aivan liikaa. Ehkä Suomessa saataisiin enemmän aikaiseksi, jos sovittaisiin yhteisesti työnjaosta?

Järjestöt opettavat älylaitteiden käyttöä

Kirsti Pietilä näkee, että digipalveluja kehitetään Suomessa ensisijaisesti nuoremmille ikäluokille, eikä Kontulan apteekin tyypillisille asiakkaille. Miten heitä voisi auttaa pääsemään mukaan digitaaliseen Suomeen?

Moni haluaisi oppia digipalveluiden käyttöä, mutta toimeentulon rajamailla elävä ei voi ostella uusimpia älylaitteita. Kaikilla ei myöskään ole lapsia tai lapsenlapsia neuvomassa uuden teknologian käyttöä.

Liisa Tiainen vinkkaa, että apteekit voivat ohjata tällaisia asiakkaita opastuksen pariin. Järjestökenttä kouluttaa vapaaehtoisvoimin senioreita tietokoneiden, tablettien, älypuhelinten ja sähköisten palveluiden käyttöön.

Tietoa maksuttomista opastuspisteistä löytyy esimerkiksi SeniorSurf-toiminnan nettisivuilta.

– On hyvä, että Suomesta löytyy motivoituneita ohjaajia, mutta vastuu kouluttamisesta pitäisi olla jollain muulla kuin kolmannella sektorilla. Iäkkäät haluavat hoitaa asioitaan itsenäisesti ja he ovat nokkelia oppimaan, kun heidät saa ensin motivoitua, Tiainen sanoo.

Arkisto


Tutkimus: Apteekin ammattilaiset luotetuimpia Suomessa
19.07.2017 12:05 ELINA AALTONEN

Luottamus   19.07.2017 12:05 ELINA AALTONEN


Apteekkari.fi uutiset jää kesätauolle
14.07.2017 13:55

14.07.2017 13:55


Tutkimus: Suomalaiset tekevät omin päin vääriä valintoja lääkeostoksilla
13.07.2017 09:45 ELINA AALTONEN

Lääkehoito   13.07.2017 09:45 ELINA AALTONEN


Kolmasosa ihmiskunnasta ylipainoisia tai lihavia
11.07.2017 10:35 UUTISPALVELU DUODECIM

painonhallinta   11.07.2017 10:35 UUTISPALVELU DUODECIM


Annika Saarikko aloitti perhe- ja peruspalveluministerinä
10.07.2017 15:25 ERJA ELO

Uusi hallitus   10.07.2017 15:25 ERJA ELO


Hallituksen lääkesäästöt purevat - alkuvuoden lääkemyynti pakkasella
07.07.2017 11:05 ERKKI KOSTIAINEN

Lääketalous   07.07.2017 11:05 ERKKI KOSTIAINEN


Suomi hakee Euroopan lääkevirastoa Helsinkiin
06.07.2017 15:40 ERJA ELO

Lääketeollisuus   06.07.2017 15:40 ERJA ELO


Valtaosa suomalaisista tukee hallituksen apteekkilinjauksia
06.07.2017 13:30

Apteekkijärjestelmä   06.07.2017 13:30


Fimean päätoimipaikka pysyy Kuopiossa – toiminta jatkuu myös Helsingissä ja Turussa
05.07.2017 13:50 ERJA ELO

Fimean alueellistaminen   05.07.2017 13:50 ERJA ELO


HS Vieraskynä: Apteekkien roolia voisi kasvattaa nykyisestä
05.07.2017 10:55 ERJA ELO

Apteekki palvelee   05.07.2017 10:55 ERJA ELO