Uutinen

Näin annosjakelua hyödynnetään - THL:n tilastot kertovat valtavista eroista maakuntien välillä

08.06.2017 | 09:00

Teksti : INKERI HALONEN

Alueelliset erot koneellisen annosjakelun käytössä ovat isot, THL tutkimus paljastaa.

Kotihoidon tiukentuvat resurssit ja työvoiman jaksamisen haasteet ovat olleet kevään aikana näyttävästi otsikoissa.

Kotihoidon henkilöstöä on vähennetty, vaikka samaan aikaan asiakasmäärät ovat kasvaneet, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vanhuspalvelujen tuottajakohtainen seurantatutkimus.

Suomessa kotihoitoa toteuttaa nykyisin yli 600 yksikköä, ja heidän asiakkainaan on noin 49 000 ihmistä – noin 3 000 asiakasta enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Samassa ajassa kotihoidon työntekijöiden määrä on vähentynyt yli 400 henkilöllä.

Resurssien supistuminen tarkoittaa muun muassa sitä, että kotihoidossa joudutaan jatkuvasti kehittämään uusia toimintatapoja, tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa THL:stä toteaa.

THL: Annosjakelu turvaisi kotihoitoa

Yksi keino vastata supistuvien resurssien tuomiin haasteisiin on lääkkeiden koneellisen annosjakelun hyödyntäminen.

THL suosittaakin, että lääkkeiden koneellinen annosjakelu tulisi ottaa ehdottomasti nykyistä laajemmin käyttöön etenkin kotihoidossa.

THL:n selvityksen mukaan annosjakelupalvelu on käytössä valtaosalla potilaista vain noin joka kolmannessa kotihoidon yksikössä.

Palvelu on otettu laajemmin käyttöön julkisella kuin yksityisellä puolella.

Annosjakelu säästää hoitajien työaikaa, lisää potilasturvallisuutta ja vähentää lääkehävikkiä.

– Apteekin annosjakelupalvelun avulla asiakas saa lääkkeet valmiisiin kerta-annoksiin pakattuna. Se lisää lääkkeiden käytön turvallisuutta, Kehusmaa toteaa.

Kotihoidon asiakkaan annosnauhapakkaus sisältää korkeintaan kahden viikon annokset. Kussakin annospussissa on yhdellä lääkkeenottokerralla otettavat lääkkeet.

Palveluun sisältyy myös lääkityksen tarkistus.

Kaakonkulma loistaa, länsirannikko pitää perää

Maakuntakohtaiset erot annosjakelun käytössä ovat huomattavia.

THL:n tilastojen mukaan kattavimmin annosjakelua on hyödynnetty muun muassa Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, joista noin puolet kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä on ottanut annosjakelun laajasti käyttöön.

Häntäpäätä pitävät Varsinais-Suomi, Pohjanmaa sekä Etelä-Pohjanmaa, niissä valtaosa (yli 70 prosenttia) toimintayksiköistä ei ollut ottanut annosjakelua lainkaan käyttöön.

– Maakuntien toimintatavat eroavat jonkin verran toisistaan. Erityisesti Etelä-Karjalan Eksoten alueella kotihoitoa on vahvistettu ottamalla uusia toimintatapoja laajasti käyttöön, ja siitä on saatu hyviä tuloksia. Etelä-Karjalassa on eniten kotona asuvia ikäihmisiä, Kehusmaa toteaa.


Taulukko: Toimintayksiköiden prosenttiosuus, joilla vähintään 2/3 asiakkaista annosjakelun piirissä vuonna 2016

MAAKUNTA %
Kymenlaakso 54 
Etelä-Karjala 49
Pohjois-Karjala 46
Uusimaa 43
Päijät-Häme 43
Pohjois-Savo 42
Pohjois-Pohjanmaa 39
Kanta-Häme 32

Keski-Suomi

25
Satakunta 21
Keski-Pohjanmaa 18
Lappi 18
Kainuu 17
Etelä-Pohjanmaa 13
Pirkanmaa 12
Varsinais-Suomi 10
Etelä-Savo 10
Pohjanmaa 10

Taulukko: Toimintayksiköiden prosenttiosuus, joilla ei ollut yhtään asiakasta annosjakelun piirissä vuonna 2016

MAAKUNTA %
Varsinais-Suomi 82
Pohjanmaa 74
Etelä-Pohjanmaa 73
Pirkanmaa 70
Keski-Pohjanmaa 69
Etelä-Savo 68
Satakunta 64
Keski-Suomi 60
Lappi 57
Kanta-Häme 53
Kainuu 47
Pohjois-Pohjanmaa 42
Uusimaa 42
Pohjois-Savo 35
Kymenlaakso 31
Pohjois-Karjala 31
Päijät-Häme 29
Etelä-Karjala 17