Uutinen

Milloin on Suomen vuoro? Apteekkirokotusten suosio kasvaa maailmalla

23.04.2018 | 10:00

Teksti : INKERI MERILUOTO

Sadattuhannet farmaseutit ja proviisorit rokottavat apteekeissa ympäri maailmaa. Proviisori Anni Wartiainen sai harjoitella rokottamista Yhdysvalloissa, mutta Suomessa hän ei voi taitojaan vielä käyttää.


Ensimmäinen pistos ystävän ihoon jännitti. Mitä jos teen tämän väärin? Mitä jos satutan häntä?

Kun keittosuolaliuos liukui sujuvasti neulasta ystävän lihakseen, proviisori Anni Wartiainen riemuitsi.

– Oli ihan voittajafiilis! Seuraavat pistokset eivät sitten enää jännittäneetkään.

Elettiin kevättä 2015, ja Wartiainen oli opiskelijavaihdossa Montanassa, Yhdysvalloissa.

Montanan yliopiston apteekissa hän katseli ensin vierestä, kun opiskelijakollegat rokottivat asiakkaita.

Pian kollegat kannustivat Wartiaistakin kokeilemaan.

– Harjoittelin ensin ohjaajan valvonnassa suolaliuoksen pistämistä päärynään ja appelsiiniin, myöhemmin myös ystäviini.

Wartiainen oli vaihdossa viidentenä opiskeluvuotenaan. Rokottaminen oli tuolloin yhdysvaltalaisille opiskelijakollegoille arkista työtä – he olivat saaneet rokotuskoulutuksen jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan.

Nykyisin yli 280 000 farmasian ammattilaista on käynyt Yhdysvalloissa rokotuskoulutuksen. Apteekeista erilaisia rokotuksia on annettu kahdenkymmenen vuoden ajan.

Apteekkirokotusten suosio kasvaa maailmalla

Yhdysvallat apteekkirokotusten suhteen yksi edelläkävijöistä, ja seuraajia on paljon.

Nykyisin yli 20 maan apteekkilaisilla on oikeus lisäkoulutuksen jälkeen rokottaa apteekin tiloissa.

Määrä kasvaa koko ajan: parin viime vuoden aikana farmasian ammattilaisille on myönnetty lupa rokottaa muun muassa Brasiliassa, Ranskassa ja Israelissa. 

Euroopassa kausi-influenssarokotuksen ja esimerkiksi matkailijoiden rokotuksia voi saada Englannin, Irlannin, Portugalin, Sveitsin ja Tanskan apteekeista.

Syyt suosion kasvuun ovat selvät: apteekkirokotukset nostavat rokotuskattavuutta, ne ovat turvallisia, asiakkaille edullisia ja helposti saatavilla.

Wartiainen toivoisi, että myös Suomessa farmasian ammattilaiset saisivat vapaaehtoisen lisäkoulutuksen avulla rokotusoikeuden.

– Yhdysvalloissa näin, miten helppoa ja sujuvaa apteekkirokottaminen oli ja miten se vaikutti alueen rokotuskattavuuteen. Uskon, että vaikutukset olisivat samat myös Suomessa.

Miksi ihmiset valitsevat rokottautua apteekissa?

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä uskonasiasta. Suomessakin apteekin tiloissa – mutta sairaan- tai terveydenhoitajan toimesta – on rokotettu jo kymmeniätuhansia ihmisiä.

Kun heiltä on kartoitettu sitä, miksi he valitsivat rokottautua apteekissa, syy on ollut hyvin yksiselitteinen: palvelu on ollut helposti saatavilla.

Apteekkirokotusten syitä selvittäneeseen tutkimukseen vastasi 155 apteekissa rokottautunutta. Heistä kolmannes kuului kausi-influenssan riskiryhmään, eli he olisivat saaneet rokotteen ilmaiseksi julkisesta terveydenhuollosta.

Silti he mieluummin rokottautuivat apteekissa pientä maksua vastaan.

Merkittävää on myös sen, että noin kolmannes apteekissa rokottautuneista otti kausi-influenssarokotteen ensimmäistä kertaa – ja että apteekissa rokottautuneet ottivat kausi-influessarokotteita säännöllisemminkuin muualla rokottautuneet.

Apteekkariliiton 2016 teettämän selvityksen mukaan noin kolmannes suomalaisista ottaisi influenssarokotuksen nykyistä todennäköisemmin, jos sen saisi apteekista.

Tanskasta ja Norjasta mallia Suomeen?

Pohjoismaissa apteekkirokotuksia tarjotaan jo osassa Tanskan apteekeita. 

Palvelu aloitettiin pilottiapteekeissa 2015 kausi-influenssa- ja matkailijarokotuksilla, ja nyt kausi-influenssarokotuksia tarjoaa jo yli 130 apteekkia.

Viime vuonna Tanskan apteekkilaiset antoivat yli 43 000 asiakkaalle kausi-influenssarokotuksen. Matkailijarokotuksia voi saada Tanskassa 20 apteekista.

Seuraavaksi palvelu yleistynee Norjan apteekeissa. Norjalaiset Vitusapotek- ja Ditt Apotek -ketjut testasivat palvelua tällä influenssakaudella.

Marras-helmikuun aikana Ditt Apotek -apteekeissa rokotettiin yli 1300 asiakasta. Asiakkaat maksoivat palvelusta noin 35 euroa.

Pilotti oli poikkeuksellinen, sillä siinä rokotusoikeuden saivat hankkia myös apteekin tekniset työntekijät. Tavoitteena oli, että rokotustaitoisia olisi rokotuspalvelua tarjoavassa apteekissa useampia.

Tässä myös onnistuttiin: rokotustaitoisia oli palvelua tarjoavissa apteekeissa keskimäärin kolme.

Pilottia aiotaan laajentaa ensi vuonna koskemaan yhä useampaa apteekkia ja useampia rokotteita.

Onko rokottautuminen apteekissa turvallista?

Apteekkirokotusten turvallisuutta on tutkittu muun muassa Australiassa. Tutkimuksessa oli mukana 133 apteekkia, joissa influenssarokote pistettiin yhteensä yli 15 000 asiakkaalle vuoden 2015 maalis–lokakuun aikana.

Tutkimuksen mukaan farmasian ammattilaisten pistämiin rokotteisiin ei liittynyt yhtään vakavaa haittavaikutusta.

Ainoastaan alle prosentilla rokotetuista esiintyi pieniä paikallisreaktioita rokotuskohdassa, lievää päänsärkyä, pyörtymistä ja kuumetta.

Kausi-influenssarokotteen vakavimman haitan, eli anafylaktisen reaktion, arvioitu yleisyys on alle yksi tapaus miljoonaa rokotettua kohden.

Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Annika Koivisto muistuttaa, että apteekit kohtaavat päivittäin potilaita, joilla on huomattavasti suurempi riski saada anafylaktinen reaktio jostakin muusta lääkkeestä.

– Tietyistä antibiooteista ja tulehduskipulääkkeistä on paljon suurempi riski saada anafylaktinen reaktio kuin kausi-influenssarokotteesta. Monet näitä lääkkeitä hakevista ihmisistä ottavat ensimmäisen lääkeannoksen jo apteekissa.

Koivoston mukaan anafylaktisten reaktioiden varalta apteekissa farmasisteilla tulee olla oikeus pistää adrenaliini-injektio.

Koivisto muistuttaa, että näyttö apteekkirokotusten turvallisuudesta kasvaa sitä mukaan, kun apteekkirokotukset yleistyvät.

– Lisäksi Suomen erittäin korkeakoulutettu apteekin työvoima ja terveydenhuollon tiukka sääntely ja valvonta antavat vielä monia muita maita turvallisemmat lähtökohdat palvelun toteuttamiseen.

Lisää osaavia käsiä pandemian varalta - uusi pandemia tulee kuitenkin

Maailman terveysjärjestö WHO:n ja EU:n tavoitteena on, että kausi-influenssan rokotuskattavuus yli 65-vuotiailla olisi 75 prosenttia.

Suomessa jäädään toistaiseksi kauas tästä: influenssakaudella 2016–2017 rokotuskattavuus tuossa ikäryhmässä oli runsaat 47 prosenttia.

Tänä vuonna influenssarokotteen antama suoja on ollut heikko, ja Koivisto pelkää, että tämä voi laskea suomalaisten intoa ottaa kausi-influenssarokote ensi syksynä.

– Tätäkin taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että teemme rokottautumisen suomalaisille mahdollisimman helpoksi.

Koivisto muistuttaa, että turvallisesti toimivien rokotuspaikkojen lisääminen on merkittävä satsaus myös tulevaisuuden pandemioita ajatellen.

– Yhdysvalloissa apteekkirokotukset löivät itsensä lopullisesti läpi sikainfluenssan aikana; apteekeista annettiin tuolloin noin 10 prosenttia aikuisten pandemiarokotuksista.

Koivisto muistuttaa, että on lähinnä ajan kysymys, milloin seuraava pandemia iskee.

– Apteekkien rokotustoiminnan salliminen ja farmaseuttisen henkilökunnan kouluttaminen parantaisi Suomen varautumista mahdollisiin pandemioiden edellyttämiin massarokotuksiin.

Yhdysvalloissa pandemialla oli myös yksi pysyvä vaikutus: nykyisin noin yksi neljästä aikuisesta saa kausi-nfluenssarokotuksen apteekista.