Oriolan ongelmat lääkejakelussa vaikeuttavat yhä apteekkien normaalia toimintaa, vaikka... Lue lisää »

Fimea suosittelee Oriolan asiakkaita huomioimaan mahdolliset toimitusviiveet omissa til... Lue lisää »

Apteekin Terveyspiste tukee ja täydentää julkista terveydenhuoltoa ja helpottaa esimerk... Lue lisää »

On ymmärrettävää, että tietojärjestelmäuudistukset ovat haasteellisia. Jokin tässä kuit... Lue lisää »

Lääketukkuri Oriolan lääketoimituksissa on tapahtunut hieman parannusta, mutta Apteekka... Lue lisää »

Kansanedustaja Heikkinen: Apteekkiverkostoa hyödynnettävä sotessa

Sote ja apteekit   26.04.2017 08:52  INKERI HALONEN

,

Kiuruvetinen kansanedustaja kehottaa apteekkeja miettimään myös, mitä annettavaa apteekeilla voisi olla sosiaalihuollon suuntaan.

Kaksi vuotta sitten kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) sai erikoisen tunnustuksen: Hänet valittiin Savon murremestariksi vuosimallia 2015.

Taito puhua savolaisille heidän omalla kielellään on kansanedustajalle tärkeää.

Erityisen tärkeää se on silloin, kun ihmiset pitää saada työskentelemään yhteisen muutoksen, kuten sote-uudistuksen hyväksi.

Sote-uudistus on savolaismurrealueella eli Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella pitkällä: Pohjois-Savossa kokeillaan valinnanvapautta ja rakennetaan palvelukokonaisuuksia, Pohjois-Karjalan Siun Sote aloitti toimintansa vuodenvaihteessa, ja Etelä-Savo rakentaa maakunnallista mallia kahden keskussairaalan kanssa.

Myös Keski-Suomessa uudistus on pitkällä, ja Jyväskylän alueella on käynnissä myös valinnanvapauskokeilu.

Maakunnat muodostavat yhden tulevista viidestä sote-yhteistyöalueista.

Yhteistyöalueen rakentaminen vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta

Heikkinen luki Apteekkarilehden pyynnöstä ennakkoon Sote ja apteekit –sarjan jutun Kuopion erva-alueen maakuntien sote-valmisteluista.

Kiuruvedellä, Pohjois-Savossa maatilaa perheensä kanssa pyörittävä Heikkinen on seurannut alueen sote-valmisteluja tiiviisti.

Aihe on läheinen, sillä hän on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja koulutukseltaan gerontologinen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri.

Heikkinen pitää aluetta monella tapaa ainutlaatuisena: se on erva-alueista väestöllisesti toiseksi pienin, mutta pinta-alaltaan toiseksi suurin.

Kyky rakentaa yhteistyöaluetta vaatii maakunnilta jatkuvaa vuorovaikutusta, hän korostaa.

– On todella tärkeää, että kaikki erva-alueen maakunnat ovat aidossa keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa rakentaessaan omaa maakunnallista soteaan. Mitä paremmin alueen maakunnalliset ratkaisut tukevat kokonaisuutta, sitä paremmin myös Kys-erva-alueen sävelet soivat yhteen, hän toteaa.

"Apteekkien mahdollisuudet hyödynnettävä"

Vuorovaikutuksen lisäksi tarvitaan myös uudenlaista yhteistyötä, jos halutaan saavuttaa sote-uudistuksen rakenteelliset ja toiminnalliset tavoitteet, Heikkinen painottaa.

Apteekkarilehden tietojen mukaan Kys-erva-alueella yhteistyön hakeminen avohuollon apteekkien kanssa on toistaiseksi vielä vähäistä.

Heikkinen toivoo, että asiaan tulee pian muutos.

– Alueella toimii yli 160 apteekkia, ja on välttämätöntä, että tämän verkoston mahdollisuudet olla toiminnallisena osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa hyödynnetään.

Heikkinen pitää hyvänä jutussakin esiintuotua pohdintaa siitä, että apteekeilla voisi hyvin olla nykyistä näkyvämpi rooli esimerkiksi potilaiden kotiutustilanteissa.

– Sen onnistuminen merkitsee uudenlaisen, ennakoivan yhteistyömallin rakentamista, hän sanoo.

Heikkinen näkee, että myös terveysneuvonnassa, tiettyjen rokotusten ja esimerkiksi haavahoidon toteuttamisessa apteekeilla voisi olla luonnollinen, peruspalveluita tukeva rooli sote-uudistuksen jälkeisessä maailmassa.

– Lisäksi haluaisin kannustaa apteekkiverkostoa miettimään myös, mitä annettavaa apteekeilla voisi olla sosiaalihuollon suuntaan – "so" kun meinaa unohtua puhuttaessa sote-uudistuksesta.

Kaiken muutospaineen keskellä Heikkinen haluaa toisaalta myös muistuttaa, että aikaa on.

– Järjestelmän kehitystyö jatkuu vielä pitkään sen jälkeenkin, kun uusi maakuntapohjainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen tulee lainvoimaiseksi vuoden 2019 alusta. Käytäntö näyttää, mihin suuntaan viilauksia pitää tehdä.