Uutinen

Hoivakotien lääkeosaamisessa suuria eroja - Valvira huolissaan säästöistä

12.09.2016 | 09:54

Teksti : VIRPI EKHOLM

Vanhusten hoivakotien lääkeosaamisessa on suuria eroja. Pelkona on, että säästöt ja sääntelyn purkaminen heikentävät tilannetta entisestään.

Ikääntyneiden lääkehoidon ongelmista on puhuttu viime vuosina paljon. Monen mielikuva hoivakodissa asuvasta vanhuksesta on ylilääkitty, lääkkeistä tokkurainen mummu tai pappa, jonka lääkehoidon kokonaisuutta ei tiedä kukaan.

Vastaako tämä kuva todellisuutta?

– On paikkoja, joissa vanhuksia hoidetaan todella hyvin ja kokonaisvaltaisesti. Mutta on myös paikkoja, joissa osaamista ja tietoa ei ole riittävästi, toteaa ylitarkastaja Anna-Maija Liedenpohja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

Vuosien piina palvelukodissa – vasta hoitajien kantelu herätti viranomaiset"


Usein huonosta hoidosta syytetään kiirettä. Kun hoitajia on liian vähän, he eivät ehdi tai jaksa panostaa lääkkeettömiin hoitoihin ja lääkehoitojen seurantaan.

Liedenpohjan mukaan vieläkin oleellisempaa on riittävä osaaminen.

– Henkilökunnan tulee ymmärtää, että esimerkiksi muistisairauksiin liittyviä käytösoireita hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömillä hoitokeinoilla, ei psyykenlääkkeillä. Tähän tarvitaan koulutusta, hän korostaa.

Puutteita lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa

Hoiva- ja palvelukodeissa asuu entistä sairaampia ja huonokuntoisempia vanhuksia. Käytössä on paljon ja myös voimakkaita lääkkeitä, eli niissä toteutetaan vaativia lääkehoitoja.

Valviran näkemyksen mukaan lääkehoidon toteuttaminen edellyttää terveydenhuollon ammattikoulutusta, johon on sisältynyt riittävät lääkehoidon opinnot.

– Toivomme, että henkilökunnan osaamisvaatimuksista ei tingittäisi säästöjen ja sääntelyn purkamisen nimissä, Anna-Maija Liedenpohja sanoo.

Valviran valvontaraporttien mukaan vanhusten hoivakodeissa on puutteita sekä lääkehoidon suunnittelussa että toteutuksessa.

MOT: Lääkkeillä vaiennetut vanhukset"


Usein ongelmat liittyvät vastuukysymysten epäselvyyteen, mikä saattaa johtua yksiköiden lääkehoitosuunnitelmien puutteista.

– Usein suunnitelma on kyllä olemassa, mutta sitä ei ole räätälöity kyseisen yksikön tarpeisiin. Kun myös esimiehillä on koulutusta ja osaamista omiin tehtäviinsä, he pystyvät omalla toiminnallaan varmistamaan toiminnan korkeaa laatua.

Tärkeintä on se, otetaanko virheistä opiksi

Pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia PKV-lääkkeitä käytetään hoivakodeissa tarpeeseen nähden sekä liikaa että liian vähän. Esimerkiksi kivun hoito on Liedenpohjan mukaan yhä riittämätöntä.

Lääkkeitä ei aina hävitetä asianmukaisesti, vaan esimerkiksi asukkaan käytöstä poistuneita lääkkeitä on käytetty yksikön muiden asukkaiden hoidossa. Myös lääkitysvirheitä tapahtuu.

Liedenpohjan mukaan oleellista on, miten virheisiin reagoidaan ja otetaanko niistä opiksi.

– Joissakin toimintayksiköissä on selvät käytännöt ja toimintaohjeet siitä, miten virheen sattuessa toimitaan, miten asia dokumentoidaan ja miten se käsitellään, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudelleen. Valitettavasti näin ei ole kaikissa paikoissa, hän summaa.

"Erinomaista, jos saadaan farmasian ammattilainen mukaan"

Anna-Maija Liedenpohjan mukaan olisi erinomaista, jos farmasian ammattilainen voisi olla mukana arvioimassa vanhusten lääkehoitoja ja kouluttamassa hoivakotien hoitajia.

Hän kuitenkin epäilee, että tähän ei riitä resursseja, jos kaikesta pyritään säästämään.

– Jos yritetään selviytyä mahdollisimman vähällä henkilökuntamäärällä, työnantajat varmasti miettivät, mitkä ammattiryhmät voivat tehdä mahdollisimman monipuolisesti kaikkia tehtäviä.

Liedenpohjaa itseään huolettaa, että henkilöstön mitoitussuosituksista ollaan luopumassa vanhustenhoidossa kokonaan.

Vanhuspalvelulain mukaan palvelujen on oltava laadukkaita ja iäkkäille henkilöille oikea-aikaisia ja riittäviä. Ilman konkreettisia mittareita palvelujen riittävyyden ja laadun arviointi voi kuitenkin olla hyvin subjektiivista.

– Sanotaan, että henkilöstömitoitus ei takaa laatua. Olen ihan samaa mieltä, mutta kyllä se takaa edes jotakin, hän painottaa.

***

Uudistettu opas tukee turvallista lääkehoitoa

THL:n uudistettu Turvallinen lääkehoito –opas tukee lääkehoitoa toteuttavia yksiköitä lääkehoitosuunnitelman teossa.

Oppaan tavoitteena on yhtenäistää laadukkaan lääkehoidon toteuttamisen periaatteet, selkeyttää vastuunjakoa ja määrittää vähimmäisvaatimukset, joiden tulee täyttyä kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä.

Opas kokoaa yhteen lakien, asetusten ja viranomaisohjeiden antamat määräykset lääkitysturvallisuudesta. Lisäksi oppaassa annetaan suosituksia ja kuvataan vakiintuneita, hyviä käytäntöjä.

***