Uutinen

Apteekkariliitto toivoo rokotusoikeutta lisäkoulutetuille farmasian ammattilaisille

12.10.2017 | 10:00

Teksti : INKERI HALONEN

Apteekkirokotukset yleistyvät myös muualla maailmalla tasaiseen tahtiin, ja niiden vaikutukset ovat yhtäläiset: rokotuskattavuus nousee, ja ihmiset ovat palveluun tyytyväisiä.

Apteekkariliiton tavoitteena on, että lisäkoulutettu farmaseutti tai proviisori voisi toimia apteekissa kausi-influenssarokotuksen antajana, liiton asiantuntijaproviisori Annika Koivisto kertoo.

– Kansainvälisten hyvien kokemusten perusteella Suomessakin on aika mahdollistaa farmasian ammattilaisten kouluttaminen rokotustoimintaan. Rokottaminen on maassamme erittäin tarkkaan säädeltyä ja viranomaisen valvomaa toimintaa, joten se on turvallista paikasta riippumatta.

Farmaseuttinen henkilökunta rokottaa Ison-Britannian lisäksi ainakin Irlannissa, Portugalissa, USA:ssa, joissakin Kanadan provinsseissa ja Australian osavaltioissa. Apteekkirokotuksia annetaan myös osassa Sveitsin piirikuntia.

Jo kymmeniätuhansia suomalaisia rokotettu apteekint tiloissa

Vaikka rokotustoiminta on vielä pientä Suomen apteekeissa, silti jo kymmenet tuhannet suomalaiset ovat saaneet kausi-influenssarokotuksen apteekin tiloissa.

Apteekkirokotukset yleistyvät myös muualla maailmalla tasaiseen tahtiin, ja niiden vaikutukset ovat yhtäläiset: rokotuskattavuus nousee, ja ihmiset ovat palveluun tyytyväisiä.

Esimerkiksi Englannin avoapteekeissa annettiin yli 950 000 kausi-influenssarokotusta talvikaudella 2016–2017.

Apteekkirokotusten suosio kasvoi huimasti edellisvuoteen verrattuna, jolloin pistoksia annettiin vajaat 600 000.

Rokotuksia tarjosi kolme neljästä Englannin avoapteekista, eli yli 8 400 toimipistettä. Rokotukset annettiin osana julkisen terveydenhuoltojärjestelmän rokotuspalvelua. Rokotuksen antoivat lisäkoulutetut farmasistit.

Suomessa rokotuksia ovat toistaiseksi antaneet vain apteekin Terveyspisteessä työskentelevät sairaan- ja terveydenhoitajat.

Työryhmä: Apteekkilaisille tulisi antaa rokotusoikeus

Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistä pohtinut työryhmä esitti apteekkilaisten rokotusoikeutta tammikuussa 2015.

Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kannatti ajatusta, mutta asia ei ole vieläkään edennyt päätöksenteossa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ilmaissut kannattavansa ajatusta, kunhan reunaehdot täyttyvät: tilan täytyy soveltua rokotuksen antamiseen ja henkilökunnalla pitää olla riittävä koulutus, annetut rokotukset pitää merkitä potilaskertomukseen ja rokotustoiminnan pitää tapahtua lääkärin valvonnassa.

Ja jos rokotettavalle tulee välitön haitta, se pitää osata hoitaa paikan päällä.

Tällä hetkellä tieto apteekissa annetuista rokotuksista siirretään usein vielä paperisena terveyskeskukseen, jossa tieto tallennetaan potilasasiakirjoihin ja THL:n valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.

Tulevaisuudessa tiedot kerätään rakenteisesti Kantaan, tämän pitäisi olla mahdollista vuoden 2020 loppuun mennessä.

Jotta apteekkien rokotuspalveluista saataisiin täysi hyöty, vaaditaan lisäksi myös sääntömuutoksia, Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Koivisto muistuttaa.

– Tällä hetkellä farmaseuteilla ja proviisoreilla ei ole katselu- eikä kirjausoikeutta Kanta-järjestelmään kuuluvaan Potilastiedon arkistoon, ja tämä vaatisi säädösmuutoksia rokotusoikeuden toteutuessa. Toivoisin, että kaikki osapuolet näkisivät toiminnan hyödyt ja lähtisimme yhteistyössä tavoittelemaan rokotuskattavuuden parantumista.