Medifon luopuu lähivuosina perinteisistä muovikasseista. Lue lisää »

Nettikeskusteluun perehtyminen auttaa ammattilaisia lääkehoidon tukemisessa, sanoo apul... Lue lisää »

Apteekkarit Marianne Ahonen ja Jukka Väätäinen avaavat ensimmäiset sairaaloissa toimiva... Lue lisää »

Hyvä fyysinen kunto keski-iässä ehkäisee sydänsairauksien ja muun muassa dementian kehi... Lue lisää »

Jopa 1,4 miljardia aikuista on vaarassa sairastua mm. sydäntauteihin ja diabetekseen. Lue lisää »

Reseptilääkkeiden hintojen aleneminen jatkuu

   15.02.2018 09:46  MARJA RITALA

HALLITUSOHJELMAN MUKAISESTI viime vuonna toteutetut lääkesäästötoimenpiteet näyttävät purevan, sillä lääkemyynti kääntyi viime vuonna laskuun.

Tavoitteena oli 134 miljoonan euron säästöt lääkekorvausmenoissa. Myöhemmin tänä vuonna selviää, päästiinkö tavoitteeseen vai mentiinkö jopa yli.

Säästökeinoja oli useita: rinnakkaistuontilääkkeet sisällytettiin viitehintajärjestelmään, lääkevaihdon hintaputkea kavennettiin ja korvattavien lääkkeiden kerralla ostettavaa määrää rajoitettiin.

Keinovalikoimaan kuuluivat myös biosimilaarien käyttöönoton tehostaminen hintamekanismilla sekä diabeteslääkkeiden, paitsi insuliinien, korvaustason alentaminen.

Tärkein hintoja alentava mekanismi näyttäisi kuitenkin olleen apteekin lääkevaihtoa ohjaavan hintaputken kaventaminen, mikä kiihdytti tukkuhintakilpailun ennätysvauhtiin.


LÄÄKESÄÄSTÖJÄ ON TOTEUTETTU 2000-luvulla aiemminkin ja useilla toimenpiteillä.

Niistä vaikuttavimmat ovat olleet vuonna 2003 aloitettu lääkevaihto ja etenkin sitä vuonna 2009 täydentänyt lääkkeiden viitehintajärjestelmä.

Lääkevaihdon hintaputki ja viitehinta liittyvät toisiinsa siten, että keskenään vaihtokelpoisten lääkkeiden viitehinta on sama kuin hintaputken yläraja. Siitä asiakas saa Kela-korvauksen vielä täysimääräisesti, ja sen ylimenevän osuuden asiakas maksaa itse.

Tämä on osoittautunut asiakkaalle vahvaksi kannustimeksi vaihtaa lääke apteekin tarjoamaan halvempaan vaihtoehtoon.

Tammikuussa apteekkien tekemien lääkevaihtojen sairausvakuutukselle ja potilaille tuoma säästö ylitti jo miljardin euron rajan.

Säästöt olivat suurimmat vuosina 2011–2015, jolloin säästöä kertyi viitenä vuonna peräkkäin yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.


APTEEKEILLE, KUTEN MUILLEKIN lääkealan toimijoille, viime vuosi oli taloudellisesti haastava.

Käyttöönotettujen säästökeinojen vaikutus ei jäänyt vain yhteen vuoteen; samat keinot alentavat lääkkeiden hintoja ja säästävät lääkekorvausmenoja jatkossakin.

Hintojen alenemisella ei kannata kuitenkaan kovin paljon hurrata, jos emme saa lääkkeitä käyttävien lääkityksiä parempaan kuntoon. 

Alan toimijat ovat kehittäneet rationaalista lääkehoitoa, jonka avulla voidaan parantaa lääkehoidon tehoa ja turvallisuutta sekä lisätä ajantasaista tietoa asiakkaan lääkityksestä.

Jos saamme rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman hyvin käyntiin, uskon, että hyödyt näkyvät parempana terveytenä ja myös säästöinä lääkekustannuksissa ja muissa terveydenhuoltomenoissa.

Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että apteekin ammatillinen taso säilyy tai jopa paranee ja että lääkeneuvonnan taso turvataan.

Lääkejakelun sujumiseenkin tukusta apteekkiin on kiinnitettävä huomiota – niin kuin viime syksynä opimme.


Kirjoittaja on apteekkari ja Apteekkariliiton puheenjohtaja.

***

Receptläkemedlens pris fortsätter sjunka


ÅTGÄRDERNA SOM GENOMFÖRDES förra året enligt regeringsprogrammet för att minska läkemedelsutgifterna ser ut att bita.

Läkemedelsförsäljningen började nämligen minska förra året. Målet var 134 miljoner euros inbesparingar i läkemedelsersättningarna.

Senare i år får vi se om vi nådde målet eller till och med nådde över det.

Sparmetoderna var många: parallellimporterade läkemedel inkluderades i referensprissystemet, läkemedelsutbytets
priskorridor gjordes smalare och mängden läkemedel som får köpas på en gång med ersättning begränsades.

Andra metoder var effektiverandet av biosimilarernas ibruktagande samt sänkandet av ersättningsnivån på diabetesläkemedel, förutom insulin.

Den viktigaste prissänkande mekanismen verkar ha varit att priskorridoren som styr utbytet av läkemedel smalnade, vilket resulterade i en rekordintensiv tävlan med partipriserna.

LÄKEMEDELSINBESPARINGAR har gjorts även tidigare på 2000-talet med olika åtgärder. De mest betydande har varit läkemedelsutbytet, som inleddes 2003, och framför allt referensprissystemet, som kompletterade det föregående år 2009.

Läkemedelsutbytets priskorridor och referenspriset hänger ihop på så sätt, att referenspriset på sinsemellan utbytbara läkemedel är samma som priskorridorens övre gräns. På det får kunden full FPA-ersättning, men betalar den överstigande delen själv.

Det här har varit en stark sporre för kunden att byta läkemedlet till ett billigare alternativ som apoteket erbjuder.

I januari hade läkemedelsutbytet på apoteken redan sparat in mer än en miljard euro åt sjukförsäkringen och patienterna.

Inbesparingarna var störst 2011–2015, då man fem år i rad sparade över 100 miljoner euro per år.


FÖRRA ÅRET VAR ekonomiskt utmanande för apoteken, liksom för andra aktörer inom läkemedelsbranschen.

Sparåtgärderna påverkar inte bara ett år; samma metoder sänker läkemedlens priser och sparar läkemedelsersättningskostnader även i fortsättningen.

Men sänkta priser är inte mycket att hurra för, om vi inte får läkemedelsanvändarnas medicineringar i bättre skick.

Inom branschen har man nu utvecklat rationell läkemedelsbehandling, som kan förbättra medicineringens effekt och säkerhet samt öka den aktuella informationen om kundens medicinering.

Om vi får igång programmet för rationell läkemedelsbehandling på ett bra sätt, tror jag att fördelarna syns såväl i bättre hälsa som i mindre läkemedelsutgifter och andra hälso- och sjukvårdskostnader.

Samtidigt är det viktigt att apotekens professionella nivå bibehålls eller till och med förbättras och att nivån på läkemedelsrådgivningen tryggas.

Läkemedelsdistributionen från partiaffären till apoteket måste också uppmärksammas – som vi lärde oss förra hösten. 


Skribenten är ordförande i Apotekareförbundet.


Suuntana Uusi APTEEKKI
12.04.2018 09:55 MERJA HIRVONEN

   12.04.2018 09:55 MERJA HIRVONEN


Satavuotias Suomi tarvitsee apteekin apua
08.12.2017 10:05 CHARLOTTA SANDLER

   08.12.2017 10:05 CHARLOTTA SANDLER


Lääkkeiden hyvä saatavuus ei ole itsestäänselvyys
05.10.2017 10:00 ERKKI KOSTIAINEN

   05.10.2017 10:00 ERKKI KOSTIAINEN


Terveydenhuollon tavoitteita, kilpailun lisäämistä – ja leikkauksia
08.06.2017 14:18 MERJA HIRVONEN

   08.06.2017 14:18 MERJA HIRVONEN


Luotettavaa työtä muutosten keskellä
06.04.2017 14:38 MARJA RITALA

   06.04.2017 14:38 MARJA RITALA


Soten apuna lähellä ja kaikkialla
09.02.2017 12:35 VESA KUJALA

   09.02.2017 12:35 VESA KUJALA


Ravistusten vuosi
15.12.2016 12:00 MERJA HIRVONEN

   15.12.2016 12:00 MERJA HIRVONEN


Kehitetään apteekkijärjestelmää hallitusti
27.10.2016 12:30 MARJA RITALA

   27.10.2016 12:30 MARJA RITALA


Laadun ylläpito vaatii usein sääntelyä
08.09.2016 08:30 ERKKI KOSTIAINEN

   08.09.2016 08:30 ERKKI KOSTIAINEN